Pihatossa saatavan lannan ominaisuuksista

Pihattolannan ominaisuuksien selvittämiseksi on analysoitu eri pihatoista kerättyjä lantanäytteitä ja saatuja tuloksia verrattu parsinavetassa tuotetun lannan vastaaviin arvoihin. Tutkimuksen piiriin kuului yhteensä 17 pihattoa, jotka sijaitsivat Itä-Hämeen ja Uudenmaan läänin maanviljelysseuran alueella; lantanäytteitä analysoitiin kaikkiaan 54 kpl. Pihattojen lannassa säilytyksen aikana tapahtuvien muutosten seuraamiseksi otettiin näytteitä eri aikoina: syksyllä, keskitalvella, keväällä ja seuraavana syksynä kesän yli säilytetystä lannasta. Keskimääräiseksi analyysitulokseksi 54 lantanäytteestä saatiin: ‰ tuoreesta ‰ kuiva-aineesta ammoniumtyppeä (NH4-N) 1.3 ± 0.1; kokonaistyppeä (N) 6.2 ± 0.1, 25.5 ± 0.6; fosforihappoa (P2O5) 2.4 ± 0.1, 9.8 ± 0.5; kalia (KaO) 8.9 ± 0.2, 36.7 ± 1.2; C/N 18.6; pH tuoreesta 8.4. Verrattaessa näitä lukuja tavallisen lannan vastaaviin arvoihin todetaan, että pihattolannan kokonaistyppi = 1.3 kertainen, fosforihappo = 1.2 », kali = 1.5 ». Suuri kalipitoisuus on selitettävissä lähinnä lantaan pidättyneen virtsan vaikutukseksi. Myös typen talteenottamiseksi ovat olosuhteet pihatossa yleensä erittäin hyvät. Eri aikoina kerätyistä pihattolantanäytteistä edustivat selvästi parasta lantaa ne näytteet, jotka oli otettu yli kesän pihatossa säilytetystä lannasta. Tähän ryhmään kuuluvien 16 lantanäytteen keskimääräiseksi ravinnepitoisuudeksi saatiin N = 6,4 ‰, P2O5 = 2,9 ‰ ja K2O 10,5 ‰ tuoreessa lannassa. Maatumista oli tapahtunut myös huomattavasti, jota kuvaa alhainen C/N-suhde 15.8. Tuoreinta lantaa edustavassa näyteryhmässä oli C/N = 21.6. Lantanäytteitä otettiin myös pihattojen lantapatjan pinta- ja pohjaosasta. Koska lantapatja useimmiten jäi melko ohueksi, jouduttiin mainitut näytteet pystysuunnassa ottamaan liiaksi lähekkäin, joten mitään selviä eroja lantapatjan pinta- ja pohjaosasta otettujen näytteiden välillä ei esiintynyt. Eri ravinteiden keskinäiset suhteet parsinavetassa ja pihatossa tuotetussa lannassa näyttävät tämän tutkimuksen mukaan olevan suunnilleen samanlaiset. Ainoa vähäinen ero on kalimäärien kohdalla, ts. pihattolannassa on prosenttisesti enemmän kalia. On kuitenkin otettava huomioon, että myös typen ja fosforin määrät ovat selvästi kohonneet ja summittaisena yhteenvetona näyttää pihattolannan ravinteiden kokonaismäärä olevan ainakin 1.3 kertainen tavalliseen lantaan verrattuna.