Characteristics of Otitis Externa in American Cocker Spaniels in Finland

Otitis externa (OE) is one of the most common diseases in dogs with multifactorial aetiology. OE, especially when severe, may cause marked discomfort, pain and hearing loss, substantially reducing animal welfare. American Cocker Spaniels (ACSs) have a breed predisposition to OE. They are over-represented among breeds that suffer from end-stage otitis, in which chronic proliferative changes of the ear canal prevent the resolution of OE. Histologically, in end-stage otitis, fibrosis of the ear canal skin is common in dogs of other breeds, whereas the majority of ACSs show ceruminous gland hyperplasia and ectasia. The reason for this difference remains unknown. This thesis aimed to characterise special features of OE in ACSs with retrospective and prospective methods. We aimed to describe the prevalence of OE in ACSs in Finland and the clinical, histopathological, and computed tomography (CT) characteristics of OE in ACSs. We also aimed to evaluate possible associated factors and genetic predisposition of breed-characteristic ceruminous glandular changes in this breed. A cross-sectional retrospective study exploring patient record data revealed that the prevalence of OE in ACSs, 27%, was higher than previously described for Cocker Spaniels. Compared to other spaniel breeds, OE in ACSs was more often recurrent and severe. Nine per cent of ACSs were treated with surgery compared with 1% of other spaniel breeds. An online questionnaire for ACS owners with 151 responses revealed that the first onset of OE frequently occurred at a young age, in 46% before the age of one year. The early onset of OE significantly increased the risk for end-stage otitis. Thirty-eight ACSs participated in prospective, observational, analytical studies performed at the Veterinary Teaching Hospital of University of Helsinki (VTHUH). The dogs were graded as clinically healthy or having OE based on video-otoscopic examination and scoring of the amount of erythema, oedema, erosions and exudate of the ear canals. Aural CT scanning was performed on 18 clinically healthy ACSs and 20 ACSs with OE, and the results were compared with 23 retrospectively collected healthy mesaticephalic dogs. The transverse area of the osseous and cartilaginous horizontal ear canal of clinically healthy ACSs was comparable to other similar-sized mesaticephalic dogs. In both healthy and otitic ACSs, the tympanic bulla wall was thicker and the tympanic cavity volume smaller in relation to body weight when compared to previous reports of mesaticephalic dogs. The tympanic bulla wall was thicker rostro-ventrally than caudo-ventrally in 44% of the ACSs, which is a typical finding in brachycephalic but not in mesaticephalic breeds. Histological examination of ear canal biopsies was performed on 13 clinically healthy ACSs and 15 ACSs with OE. Ceruminous gland hyperplasia and ectasia appeared in 87% of dogs with OE. A novel finding was that such histological findings appeared also in 46% of clinically healthy ACSs. The presence of OE was significantly associated with the presence of ceruminous gland hyperplasia and ectasia. Age, disease history, the presence of concurrent skin lesions or allergies showed no such associations. Pedigree analysis revealed that many histologically affected dogs were closely related, indicating a likely genetic background for the glandular changes. Genome-wide association study showed a tentative but not a statistically significant association in chromosome 31. Based on our results, the prevalence of OE in ACSs is high in Finland. ACSs have an increased risk for end-stage otitis, especially if the first OE episode occurs before one year of age. The anatomical morphology of the tympanic bulla appears slightly different in ACSs compared to other mesaticephalic dogs. A thick tympanic bulla wall may be a normal variation in this breed, which should be considered when interpreting CT-images. Ceruminous gland hyperplasia and ectasia appear to be a feature common to the breed. The finding that glandular changes may precede clinical signs of OE in this breed points to a possible genetic background for the condition. Further studies with a larger number of dogs are required to verify our genetic results.

Ulkokorvantulehdus on koiralla hyvin yleinen, kipua aiheuttava, monitekijäinen sairaus. Kroonistuessaan se heikentää merkittävästi eläimen kuuloa ja hyvinvointia. Amerikancockerspanieleilla on alttius vakavalle, krooniselle ulkokorvantulehdukselle, jossa tulehdusta ylläpitävät tekijät estävät korvatulehduksen paranemisen. Kroonisessa korvatulehduksessa havaittava korvakäytävän ihon korvavahaa tuottavien apokriinisten hikirauhasten voimakas liikakasvu ja laajeneminen on tällä rodulla yleisempää kuin muilla, mutta syytä tähän eroon ei tiedetä. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää ulkokorvantulehduksen esiintyvyyttä ja erityispiirteitä amerikancockerspanieleilla Suomessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää rodulle tyypilliseen korvavaharauhasten liikakasvuun ja liikatoimintaan liittyviä tekijöitä ja mahdollista perinnöllistä alttiutta. Potilastietokantojen retrospektiivisessä tutkimuksessa havaittiin, että korvatulehduksen esiintyvyys Suomen amerikancockerspanieleilla oli 27 %. Esiintyvyys oli korkeampi kuin mitä cockerspanieleilla on aiemmin raportoitu (8–20 %). Muihin spanielirotuihin verrattuna korvatulehdus uusiutui tällä rodulla useammin ja myös kirurginen hoito oli yleisempää. Amerikancockerspanielien omistajille suunnatun kyselytutkimuksen 151 vastauksen perusteella ensimmäinen korvatulehdus esiintyi tällä rodulla usein varhain, 46 %:lla koirista alle yksivuotiaana. Varhainen alkamisikä lisäsi merkittävästi vakavan korvatulehduksen riskiä. Yliopistollisessa Eläinsairaalassa suoritettuun prospektiiviseen ja havainnoivaan tutkimukseen osallistui 18 kliinisesti tervettä ja 20 ulkokorvantulehdusta sairastavaa amerikancockerspanielia. Koirille suoritettiin tietokonetomografiakuvaus (TT) ja tuloksia verrattiin retrospektiivisesti tutkittuihin terveisiin, samankokoisiin, keskipitkäkuonoisiin koiriin (n=23). Vaakasuoran korvakäytävän poikkileikkauksen pinta-alassa ei ollut eroa terveiden amerikancockerpanielien ja kontrollikoirien välillä. Amerikancockerspanieleiden täryontelon tilavuus suhteessa koiran painoon oli pienempi ja täryontelon luisen seinämän paksuus suurempi kuin mitä muilla keskipitkäkuonoisilla koirilla on aikaisemmin raportoitu. Täryontelon seinämän paksuudessa oli piirteitä lyhytkuonoisille koirille tyypillisestä rakenteesta. Korvakäytäväbiopsian histologinen tutkimus suoritettiin 13:lle kliinisesti terveelle ja 15:lle ulkokorvantulehdusta sairastavalle koiralle. Korvavaharauhasten liikakasvu ja laajeneminen todettiin 87 %:lla sairaista koirista. Ulkokorvantulehduksen ja rauhasmuutosten välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys. Koiran ikä, sairaushistoria, iho-oireiden esiintyminen tai allergia eivät vaikuttaneet rauhasmuutosten esiintymiseen. Korvavaharauhasten liikakasvu ja laajeneminen havaittiin myös lähes puolella kliinisesti terveistä koirista. Tätä ei ole aikaisemmin raportoitu. Tulos viittaa siihen, että amerikancockerspanieleilla rauhasmuutoksia voi esiintyä jo ennen korvatulehduksen ilmaantumista. Sukutaulututkimuksessa havaittiin, että moni rauhasmuutos-koirista oli sukua keskenään, mikä viittaa perinnölliseen alttiuteen. Perimänlaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa löytyi alustava, ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä, yhteys kromosomiin 31. Väitöskirjan tulosten perusteella ulkokorvantulehduksen esiintyvyys Suomen amerikancockerspanieleilla on korkea. Rodun yksilöillä on suurentunut riski vakavalle krooniselle ulkokorvantulehdukselle, erityisesti jos ensimmäinen korvatulehdus esiintyy alle vuoden ikäisenä. Amerikancockerspanielilla paksu täryontelon seinämä voi olla normaali löydös, mikä on otettava huomioon TT-kuvien tulkinnassa. Korvavaharauhasten liikakasvu ja laajeneminen on rodulle tyypillistä. Rauhasmuutoksen esiintyminen myös kliinisesti terveillä koirilla viittaa perinnölliseen taustatekijään. Perinnöllisyyden varmentaminen vaatii lisätutkimuksia suuremmalla koiramäärällä.