How to address and assess climate change adaptation? : Results-based climate change adaptation and the role of trees and forests in projects funded by Adaptation Fund | Kuinka lähestyä ja arvioida ilmastonmuutokseen sopeutumista? : tulosperustainen ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä puiden ja metsien asema Adaptation Fundin rahoittamissa hankkeissa

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo maapalloomme, joten on kiireellistä varmistaa riittävä tuki kaikkein heikoimmassa asemassa oleville yhteisöille, sektoreille ja ekosysteemeille. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävän rahoituksen odotetaan kasvavan ja johtavan tulosten mittaamisen ja todentamisen korostumiseen. On olemassa kansainvälinen yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumistoimenpiteiden tulisi olla tulosperustaisia. Kuitenkin tällä hetkellä ei ole tieteellistä tai poliittista yksimielisyyttä siitä, mitä tuloksellinen sopeutuminen on ja kuinka sitä tulisi mitata. Tämän seurauksena menetelmiä ja ohjeistuksia tulisi kehittää, jotta sopeutumista voitaisiin arvioida. Tässä tutkimuksessa järjestelmällisen katsauksen menetelmin tutkittiin 30 Adaptation Fundin rahoittamaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen hanketta. Sopeutumiseen tähtäävien toimien luokittelulla ja näiden erojen ja samankaltaisuuksien analysoinnilla lähestyttiin aineistoa kahdesta näkökulmasta: identifioitiin kuinka hankkeet oli suunniteltu tavoittelemaan ja arvioimaan tuloksellista sopeutumista sekä selvitettiin puiden ja metsien merkityksestä sopeutumistoimissa. Sitä kuinka hankkeet oli suunniteltu osoittamaan niiden tuloksellisuutta analysoitiin kolmen päätutkimusindikaattorin avulla: vähentämällä haavoittuvuutta ja lisäämällä sopeutumiskapasiteettia; vähentämällä altistumista; ja jakamalla oppeja ja vahvistamalla sopeutumisen tieteellistä perustaa. Tämä piti sisällään hankesuunnitelman tuloskehikossa määriteltyjen tulosten, mittarien ja lähtötasojen tarkastelun. Hankesuunnitelmia tarkasteltiin myös muilta osin, jotta saatiin tietoa siitä, kuinka puita ja metsiä hyödynnetään sopeutumistoimissa ja niiden tuloksellisuuden arvioinnissa. Hankkeita vertailtiin, jotta pystyttiin selvittämään, onko samankaltaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista tavoittelevilla hankkeilla myös samankaltaisuuksia tuloksellisuuden mittaamisessa. Hankkeet luokiteltiin niiden lähestymistavan mukaisesti neljään luokkaan: 1. ekosysteemiperustaiset; 2. tekniset tai sektorispesifit; 3. yhteisöperustaiset; ja 4. pienrahoituksen kanavointiin keskittyvät hankkeet. Keskiössä ovat erilaisten valittujen mittaamistapojen mahdollisuuksien ja rajoitteiden selvittäminen, mutta tutkielma tarjoaa myös suosituksia. Adaptation Fundin ensimmäisten vuosien jälkeen hankkeet ovat kehittyneet tuloksellisuuden arvioinnissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kansallisten ja alueellisten hanketoteuttajien tuloskehikoissa oli useammin haasteita. Puilla ja metsillä oli merkittävämpi asema kuin mitä oli odotettavissa metsähankkeiden rajallisen määrän perusteella. 80 prosenttia hankkeista sisälsi toimintoja, tuotoksia, tuloksia tai mittareita, jotka liittyivät puihin tai metsiin. Voidaan todeta, että tarkastelluissa hankkeissa oli eroja siinä, kuinka sopeutumista ja sen tuloksellisuuden mittaamista lähestyttiin. Tuloksellinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen pääosin käsitettiin johtavan haavoittuvuuden vähentymiseen pitäen sisällään sopeutumiskapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä toimia. Merkittävästi vähemmän tuloksia ja tuotoksia oli määritelty liittyen ilmastonmuutoksen vaikutuksille altistumisen vähentymiseen. Tuloksellinen sopeutuminen näyttäytyi myös opittujen asioiden jakamisena ja hankkeen muiden löydösten viestimisenä laajalle yleisölle sekä rahoituksen kanavointina, sosiaalisen inkluusion ja hankehallinnon tavoitteiden saavuttamisena. Voidaan todeta, että se millainen hankkeen lähestymistapa sopeutumiseen on vaikuttaa siihen, kuinka tuloksellisuutta tullaan mittaamaan. Tämä johtaa erilaisiin tyypillisiin tuloksellisuuden mittaamisen vahvuuksiin ja heikkouksiin.

As climate change is already affecting our planet, it is urgent to ensure adequate support to the most vulnerable communities, sectors, and ecosystems to adapt to the changing climate. The scale of the financial resources that are expected to flow into climate change adaptation is likely to lead to a stronger emphasis on measuring and verifying results as there is international consensus that climate change adaptation interventions should be results-based. However, currently, there is no scientific nor political consensus over what effective adaptation is and how it should best be measured. As a result of this, efforts are needed to improve both methodologies and guidance for assessing adaptation. Through a systematic review of projects funded by the Adaptation Fund, I categorize 30 adaptation projects. The act of cataloguing adaptation measures and further analysing their similarities and differences produces insights in two main areas: identifying how projects have been designed to address and assess adaptation effectiveness; and enhancing understanding on the role of trees and forests in adaptation initiatives. I analyse the ways these projects are planned to assess their effectiveness using three main research indicators: reducing vulnerability and increasing adaptive capacity; reducing exposure; and sharing of lessons-learned and increasing climate change adaptation science. This includes studying the defined expected project results, indicators and baselines stated in projects’ results frameworks. The project proposals are further studied to gain understanding on how trees and forests are used to address and assess adaptation. The projects are analysed to test whether projects that address climate change adaptation similarly have also similarities in assessing effective adaptation. In order to do that the projects are categorized into four categories based on their approach: 1. ecosystem-based adaptation projects; 2. engineered or sectoral adaptation projects; 3. community-based adaptation projects; and 4. small-scale funding modality projects. I focus on exploring the objectives, types, and limitations of adaptation metrics used in assessing adaptation but also provide recommendations. Since the first years of the Adaptation Fund the projects have developed in regard to assessing their expected results with a few exceptions to the general trend. The national and regional implementing entities were more often struggling to set proper results frameworks. Trees and forests had a more prominent role than would be assumed by the limited number of projects classified as forestry projects as 80% of the projects included trees and/or forests as part of activities, outputs, outcomes, or indicators. It can be concluded that the studied projects had differences in addressing and measuring of adaptation. Effective adaptation was mostly framed to contribute to reducing vulnerabilities that include measures to increase adaptive capacity. Significantly less expected outcomes and outputs were set to reduce exposure to climate change impacts. Interestingly successful adaptation was also framed as sharing of lessons-learned or communicating other findings to a wider audience, and also to measure channelling of funding, project management, or social inclusion aspects.One of the key findings is that how the project is to address adaptation also influences how effective adaptation is to be measured and verified leading to different typical strengths and challenges in assessing effectiveness.