Agroforestry system design for peri-urban environment | Pelto-metsäviljelyjärjestelmän suunnittelu peri-urbaaniin ympäristöön | Agroforestry system design for peri-urban environment : case study from Dzivaresekwa, Zimbabwe

Along with rapid population growth, peri-urban environments have a great potential to improve urban food production. Especially, in developing countries people living in big cities are suffering from food and firewood shortages. Agroforestry could be a sustainable way to produce food and fuel in peri-urban areas, areas surrounding cities. For the development and the analyzing an agroecosystems, various recommendations and guidelines are in place. However, applying these recommendations and guidelines can be complicated and time consuming. The aim of this study was to create an agroforestry system design model which would be simple and easy to use. The model was created based on already existing agroecosystem analyzing and design models. From which publications by Altieri (1983); Agroecology – The scientific basis of alternative agriculture, Nair (1989); Agroforestry systems in the Tropics and Jaenicke et al. (1995); Towards a method to set priorities amongst species for tree improvement research – A case study from West Africa, where chosen to be applied. The study included three different stages: a development of the design model, testing the model and analyzing the model. The testing part was implemented in Dzivaresekwa, a peri-urban area of Harare, Zimbabwe. The data collection for design the agroforestry system consisted interviews of local farmers, project farm characterization and the interview of the project farm manager. Based on the data collected, suitable species and their arrangement were decided. The application of the design model required comprehensive data collection about the project farm’s farming possibilities. About four months was used for the whole design process. This might be too long for most of the farmers depending on agriculture as their only income. However, if the process is done for an entirely new farming system, the time can be found as reasonable. The model can be quite easily modified for each project in question. However, the testing of the model proved that some development should still be carried out. For example determining the suitable species should be simpler.

Kaupunkien nopean kasvun vuoksi, peri-urbaanit ympäristöt ovat ruoantuotannollisesti yhä tärkeämmässä roolissa. Erityisesti kehitysmaiden suurten kaupunkien asukkaat kärsivät ruoan ja polttopuun liian vähäisestä saannista. Pelto-metsäviljelyn avulla kaupunkien läheisillä, peri-urbaaneilla, alueilla voitaisiin tuottaa kestävästi sekä ruokaa että polttoainetta. Viljelyjärjestelmien kehittämiseen ja analysointiin on olemassa erilaisia suosituksia ja ohjeita, mutta näiden soveltaminen on usein vaativaa sekä aikaa vievää varsinkin viljelijöille itselleen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää yksinkertainen ja helposti sovellettava pelto-metsäjärjestelmän suunnittelumalli yhdistämällä elementtejä jo olemassa olevista agroekosysteemien suunnittelu- ja kehitysmalleista. Työhön valittiin kolme sovellettavaa mallia julkaisuista: Altieri (1983); Agroecology – The scientific basis of alternative agriculture, Nair (1989); Agroforestry systems in the Tropics and Jaenicke et al. (1995); Towards a method to set priorities amongst species for tree improvement research – A case study from West Africa. Tutkimus sisälsi kolme eri vaihetta: suunnittelumallin kehittely, testaus sekä analyysi. Mallin testaus toteutettiin Zimbabwen pääkaupungin Hararen peri-urbaanilla alueella Dzivaresekwassa. Pelto-metsäjärjestelmän suunnitteluun tarvittava aineiston keruu sisälsi kolme eri osiota: paikallisten viljelijöiden haastattelun, projektialueen analysoinnin sekä projektialueen viljelijöiden haastattelun. Näiden aineistonkeruumenetelmien perusteella valittiin lajit ja järjestelmän rakenne kyseisiin olosuhteisiin sopivaksi. Suunnittelumallin toteutus edellytti runsasta tiedon keruuta alueen viljelyolosuhteista. Suunnitteluprosessi vei aikaa noin neljä kuukautta, mikä voi olla liian pitkä aika monelle viljelystä elantonsa jo saavalle viljelijälle. Kuitenkin, jos kyseessä on täysin uuden viljelyjärjestelmän suunnittelu, vaadittava aika voidaan nähdä kohtuullisena. Suunnittelumalli on melko hyvin sovellettavissa aina kyseisiin tarpeisiin nähden. Mallin testaaminen kuitenkin osoitti, että kerätyn aineiston pohjalta mm. sopivimpien viljelylajien valitsemisprosessi vaatii edelleen kehittelyä.