Korjuuasteen ja säilöntäaineen vaikutus maissisäilörehun koostumukseen ja käymislaatuun Suomen olosuhteissa

Maissia on perinteisesti viljelty Suomen olosuhteisiin verrattuna pidemmän ja lämpimämmän kasvukauden maissa. Tutkielman tarkoitus oli selvittää maissin kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutusta maissisäilörehun laatuun Suomessa. Tutkimus toteutettiin kasvukaudella 2017 osana laajempaa tutkimusta Viikin opetus- ja tutkimustilalla. Säilörehuun käytettiin katteellisesti viljeltyä P7326 (Pioneer) maissilajiketta. Kylvöpäivä oli 11.5.2017 ja korjuupäivät 6.9.2017 ja 1.11.2017. Säilöntä suoritettiin samana päivänä korjuun kanssa 1,5 litran laboratoriosiiloihin. Säilönnän yhteydessä otetuista säilörehun raaka- ainenäytteistä analysoitiin primäärinen ja sekundäärinen kuiva-aine, tuhka, tärkkelys, vesiliukoiset hiilihydraatit (sokerit), typpi ja liukoinen typpi sekä in vitro –sulavuus, jonka avulla laskettiin D-arvo. Eri aikoina korjatuille rehuille käytettiin osittain eri säilöntäaineita. Ensimmäisen korjuun rehu säilöttiin ilman säilöntäainetta, biologisella säilöntäaineella (Lactobacillus buchneri, Lactobacillus plantarum), happoseoksella (muurahaishappo, natriumformiaatti, propionihappo ja sorbiinihappo) sekä muurahaishapon kahdella eri annostustasolla. Jälkimmäisen korjuun rehu säilöttiin ilman säilöntäainetta, biologisella säilöntäaineella, happoseoksella, NaHe-säilöntäaineella (natriumnitriitti, heksamiini, natriumbentsoaatti) sekä BeSo-säilöntäaineella (natriumbentsoatti, kaliumsorbaatti). Säilörehusiilot avattiin 132 päivän kuluttua säilönnästä ja rehuista määritettiin aerobinen stabiilisuus sekä analysoitiin primäärinen ja sekundäärinen kuiva-aine, pH, typpi, ammonium-N, vesiliukoiset hiilihydraatit, maitohappo ja haihtuvat rasvahapot (VFA). Raaka-aineissa oli eroa korjuuajan mukaan. Myöhemmin korjatussa rehuraaka-aineessa oli suurempi kuiva- aine- ja tärkkelyspitoisuus kuin aikaisemmin korjatussa. Aikaisemmin korjatussa raaka-aineessa oli suurempi sokeripitoisuus kuin myöhemmin korjatussa. Säilöntäaineet paransivat aerobista stabiilisuutta verrattaessa painorehuun. Toisella korjuukerralla biologisesti, NaHe- sekä BeSo-säilötyt rehut olivat merkitsevästi aerobisesti stabiilimpia kuin painorehu. Ensimmäisellä korjuukerralla painorehussa ja biologista säilöntäainetta käytettäessä rehuun muodostui huomattavan paljon maitohappoa. Seos- ja muurahaishapporehuissa käymistä oli selvästi vähemmän ja niihin jäi paljon vesiliukoisia hiilihydraatteja painorehuun ja biologisesti säilöttyyn rehuun verrattuna. Osassa koekäsittelyjä oli etikkahappoa ja ammoniumtyppeä enemmän kuin laatuvaatimusten mukaan hyvälaatuisessa rehussa on. Rehujen hygieeninen laatu oli kuitenkin hyvä eikä voihappokäymistä havaittu. Suomessa kasvatetun maissin kuiva-ainepitoisuus on pienempi kuin kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu. Maissin kuiva-ainepitoisuuteen vaikuttaa kasvukausi, joka Suomessa on lyhyt. Lisätutkimusta suomalaisen maissisäilörehun vaikutuksesta syöntiin ja tuotokseen kaivataan, mutta hygieenisen ja ravitsemuksellisen laadun perusteella maissi voi olla hyvä säilörehukasvi Suomen olosuhteissa.