Maatalouskäytössä olevien peltojen metsityksen taloudelliset vaikutukset maatiloille

Monilla maatiloilla on hallinnassaan heikko tuottoisia lohkoja, joita pidetään kesannoilla tai muuten laajaperäisessä viljelyssä maataloustukien vuoksi. Vaihtoehto pellon maatalouskäytölle voisi olla metsityksessä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pellon metsityksen taloudellista kannattavuutta. Pellon metsitystä verrataan luonnonhoitonurmeen, vuokraukseen ja myyntiin. Laskelmissa huomioidaan pellon metsitystuki, jonka mallina käytetään vuonna 2023 käytöstä poistunutta joutoalueiden metsitystukea. Luonnonhoitonurmelle laskettiin katetuotto, jossa huomioitiin saatavat maataloustuet, vuokrauksessa käytettiin saatavaa vuosituottoa, myynnillä ja metsitykselle laskettiin nettonykyarvot 70 vuoden kiertoajalla. Tuottovaatimuksena käytettiin kolmea ja neljää prosenttia. Laskelmat toteutettiin Uudellemaalle sekä Varsinais-Suomeen. Tutkimuksen aineistona käytettiin julkisia tilastoja. Metsitys on kolme prosentin korolla kannattavin pellon käyttömuoto. Neljän prosentin korolla metsitys ei ollut kannattavaa. Neljän prosentin korolla metsityksen nettonykyarvot jäivät negatiivisiksi. Kun laskelmiin lisättiin metsitystuki, metsitys oli selvästi kannattavin pellon käyttömuoto myös neljän prosentin korolla. Pellon metsityksen kannattavuuteen vaikuttavat metsityksen perustamiskustannukset, puun hinta, hakkuukertymät sekä saatava puutavaralaji. Metsitystuki parantaa pellon metsityksen kannattavuutta. Asetetulla tuottovaatimuksella on merkittävä vaikutus taloudellisesti kannattavimpaan pellon käyttömuotoon. Pellon käyttöön kohdistuvaan päätöksentekoon vaikuttavat taloudellisen kannattavuuden lisäksi muun muassa viljelijän ikä, ammattiylpeys, ympäristöarvot sekä maatilan koko ja toiminnan intensiteetti. Jatkossa voitaisiin tutkia tarkemmin pellon metsityksen vaikutusta koko maatilan kannattavuuteen. Myös pellon metsitykseen todellisuudessa soveltuvien lohkojen määrää sekä viljelijöiden metsityshalukkuutta voitaisiin kartoittaa.