Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot

Laajentavien suomalaisten lypsykarjatilojen rakennusmallit perustuvat pitkälti ulkomaisiin esimerkkeihin. Näiden toiminnallisuus, tehokkuus ja tekniikka on koeteltu alkuperämaassa. Ulkomaiset mallit on yleensä muunneltu sopimaan kotimaiseen työtapaan, tilarakenteeseen, rakennustekniikkaan ja ilmastoon. Lypsykarjatalouden voimakkaan rakennekehityksen vuoksi suomalaisen navetan evoluutiossa on ollut sopiva hetki katsoa, mitä viimeaikaisessa pihattorakentamisessa on tilatasolla saatu aikaan. Käsillä oleva tutkimus on laajin ja poikkitieteellisin alan kotimainen selvitystyö, jossa kohteena on ollut 100 uutta ja suurta pihattoa tasapuolisesti eri puolilla maata. Tutkimuksen kohteina olleissa pihatoissa oli yhteensä 11 720 nautaeläintä, joista lypsylehmiä 5 440 kpl. Laajan kenttäinventoinnin avulla jokaisesta pihatosta havainnoitiin ja tallennettiin noin tuhat erilaista numeerista tietoa. Tietojen keräys kohdistettiin lehmistä mitattaviin seikkoihin, ihmisen työympäristön ominaisuuksiin, karjanhoitotöiden menetelmävertailuun ja tuotantorakennuksen mitoitukseen. Lehmä- ja työympäristödatan väliset vuorovaikutussuhteet mallinnettiin ja käsiteltiin tilastollisesti siten, että pihaton hyvin toimiville ominaisuuksille haettiin selittävät tekijät rakennuksen ominaisuuksista. Hyvin toimivan pihaton mitoitukseen saatiin lukuarvot, joita voidaan tarjota suosituksiksi uusien pihattojen suunnitteluun. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset osoittavat, että toimivan pihaton edellytyksiä ovat lehmän puhtaus ja sorkkaterveys sekä parren mukavuus ja riittävä mitoitus. Syöntirauha, vedensaanti ja riittävä lepo ovat keskeisiä tuotostekijöitä. Lypsyyn, ruokintaan ja muihin karjanhoitotöihin on saatavana runsaasti erilaista tekniikkaa, jonka käytön tehokkuudella on huomattava vaikutus karjanhoitotöiden työnmenekkiin. Työmäärään voidaan vaikuttaa menetelmävalintojen lisäksi töiden organisoinnilla ja tilasuunnittelulla. Työtyytyväisyyden kannalta menetelmävalinnoissa täytyy tasapainoilla tekniikan hyödyllisyyden ja hinnan välillä. Tutkimuksen päätelmissä esitetään pihaton parsien sekä lantakäytävien suunnitte-luun uusia, aikaisempaa väljempiä mitoituksia. Nämä mitoitukset vaikuttavat ensisijaisesti vain lypsylehmien osastoon, joten pihaton kokonaismitoitus riippuu edelleen myös muiden valittavien tilaryhmien, kuten lypsy- ja rehujärjestelmän sekä rehunkäsittelytilojen, pinta-alavaatimuksista. Lehmien päivittäin käytössä olevan pinta-alan lievän lisäämisen odote-taan kuolettavan itsensä parantuneella tuotoksella ja vähentyneillä sairauskuluilla.

Functional models for Finnish dairy barns are mostly copies from foreign countries. Their efficiency, constructionist composition and technology have usually been developed for local demands which do not always match with Finnish circumstances. Now it has been time to make a research to expose the present state of the art in Finnish dairy barn evolution due to the strong growths and centralisation in Finnish milk production. This research is perhaps the largest and most multi disciplinary of its kind for many years. The research has covered 100 barns evenly from all parts of the country. Nearly 11 720 cows of which 5440 milking cows have been under investigation. Over 1 000 numeric data units were recorded from each dairy barn in the large field survey. The data collection was focused on cow health and production issues, worker's occupational environment quality, feeding and milking technology choices and building measurements in the detailed level. An interaction model between the occupational and animal data in accordance with building dimensions was created for statistic calculations. These calculations revealed significant dependencies between human and animal performance in a spatial barn system. The primary purpose was to recognize the positive features and dimensions in the production environment - the building itself - which cooperate in better milk production with less cow sicknesses and improved animal welfare harmonized with reasonable work load and work satisfaction for the owner. The main results indicate that the functionality in milk barn requires clean cows and healthy cloves and the cubicle must contain proper dimensions. Undisturbed eating and water intake and sufficient laying and ruminating time are the main milk production elements. Work load and work satisfaction can be stabilized by the help of feeding and milking technologies. The challenge is how to balance with the productivity, usefulness and price in wide selection of technological systems. New larger dimensions for cow's daily environment are suggested as result of this research. The daily environment here means the area of cubicles and manure alleys where cow can move totally free. A slight area increase means increasing building costs but they are expected to become paid by increasing yield due to better cow performance.

Byggnadsmodellerna på expanderande finländska mjölkkogårdar baserar sig i stor utsträckning på utländska förebilder. Dessas funktion, effektivitet och teknik har prövats i ursprungslandet. De utländska modellerna har vanligen anpassats till det finländska arbetssättet, gårdsstrukturen, byggtekniken och klimatet. På grund av den kraftiga strukturutvecklingen i mjölkproduktionen har det nu varit en lämplig tidpunkt att undersöka vad slags lösdrifter man har åstadkommit på gårdarna den senaste tiden. Detta är den mest omfattande tvärvetenskapliga undersökningen som gjorts i Finland, och omfattar 100 nya, stora lösdrifter, som är geografiskt jämnt fördelade över landet. De undersökta lösdrifterna hade sammanlagt 11 720 nötdjur, av vilka 5 440 mjölkkor. I en omfattande fältinventering registrerades ca tusen olika numeriska data. Dessa data gällde korna, människornas arbetsmiljö och byggnadens mjölknings- och utfodringsteknik samt byggnadens dimensioner. Av samspelet mellan ko- och arbetsmiljödata gjordes en modell, och samspelet behandlades statistiskt för att få fram förklarande faktorer i byggnadens egenskaper till de byggnadsegenskaper som fungerade väl. Sålunda erhölls dimensionsvärden för en välfungerande lösdrift, som kan ges som rekommendation för planeringen av nya lösdrifter. De centralaste resultaten är att förutsättningarna för en välfungerande lösdrift är rena kor och god klövhälsa, bekväma bås och tillräckligt med utrymme. Lugn när korna äter, god vattentillgång och tillräckligt med vila är centrala produktionsfaktorer. På marknaden finns olika teknikalternativ för utfodring och mjölkning, som påverkar arbetsbehovet. Beträffande trivseln i arbetet måste man balansera mellan priset och nyttan av tekniken. I undersökningens slutsatser ges nya dimensioneringsrekommendationer för liggbås och gödselgångar, som är större än de tidigare. Dessa dimensioner inverkar i första hand bara på mjölkkoavdelningen, så totala dimensioneringen av byggnaden beror fortfarande på vilka utrymmeskrav som föranleds av övriga funktioner, såsom mjölknings- och fodersystem samt foderhanteringsutrymmen. Den något ökade byggarealen kan förväntas betala sig själv genom förbättrad produktion och minskade sjukdomskostnader.

v

ok

Functional dimensioning options for a dairy barn; Funktionella måttnings alternativ för ett lösdrift