Maatalouden materiaalivirrat, ekotehokkuus ja ravinnontuotannon kestävä kilpailukyky

Maa- ja elintarviketalouteen sovellettuna ekotehokkuusajattelu tarkoittaa sitä, että pienemmillä tuotantopanoksilla tuotetaan enemmän ravitsemuksellisesti parempaa ruokaa ja kevennetään samalla ympäristökuormitusta. Ekotehokkuuden kohentuminen edellyttää, että tuotannon hyötyjä ja haittoja tarkastellaan koko tuotantoketjun osalta ja että ne ilmaistaan yksiselitteisesti. Tässä tutkimushankkeessa on kuvattu suomalaiseen ruoantuotantoon liittyvät materiaalivirrat. Numeerinen aineisto perustuu tilamallien tietopohjaan, ja se on sovitettu Suomen vuoden 1995 tuotanto- ja kulutustilastoihin. Aineistoa on käytetty laadittaessa laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida, miten tuotantotavan tai kulutustottumusten muutokset heijastuvat ympäristöön ja talouteen. Muutosten vaikutuksia voidaan tarkastella maataloudessa, koko elintarvikesektorilla ja kansantaloudessa. Vertailukohtana käytetään nykytilannetta. Raportissa selvitetään hankkeen taustat ja tavoitteet esittelemällä materiaalivirtatutkimuksen keskeiset käsitteet sekä kansainvälinen keskustelutausta. Laskentamallin toimivuus osoitetaan tarkastelemalla esimerkkejä, joissa on lisätty luonnonmukaisen tuotannon osuutta tuotannossa tai kasvisruoan osuutta ruokavaliossa. Tulosten tulkinnassa huomioonotettavia näkökohtia kommentoidaan lyhyesti ja pohditaan menetelmän soveltuvuutta ja sen rajoituksia. Lopuksi esitetään mallin täydentämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia.

Applied to agriculture ecoefficiency means production of nutritionally better food by using less inputs and by reducing environmental burden. Improving ecoefficiency of the food production requires that the benefits and the inputs are quantified in an unambiguous way and that the inputs are estimated for the whole production chain. In the present research project the materials flow approach (MFA) has been used to describe the Finnish food system. The quantitative numerical data have been derived from the farm models data basis, and the data have been adjusted to comply with the production and consumption statistics of Finland in 1995. Using the compiled data an extended input-output model has been constructed. The model allows evaluate some of the economic and environmental consequences, when the structure of food production and the patterns of food consumption are changed. The consequences can be traced within agriculture, within the food sector as a whole or at the level of nation-wide economy. In combination with other information the model, thus, serves as a practical tool for planning. In this report the background and the aims of the project are spelled out by introducing the central concepts and the international status quo of the MFA research. An overview of the data basis and the basic principles of the model are given. The usability of the model is demonstrated with results from examples, in which the share of organic production or the share of vegetarian food in the average Finnish diet has been increased. The possibilities and restrictions of the approach as well as some of the needs for further development are pointed out.

v

ok

MTT Taloustukimus

Material flows, ecoefficiency and sustainable compatibility of food production