Conceptualising the economics of plant health protection against invasive pests

Tulokaslajeista aiheutuva uhka lisääntyy kansainvälisen kaupan ja ihmisten liikkumisen kasvun myötä. Tulokaslajien hallinta on kuitenkin julkishyödyke, jolle on tyypillistä, että sen käyttöön voi osallistua ja siitä hyötyä kuka tahansa, ja että lisäkäyttäjät eivät vähennä hyödykkeen arvoa muiden käyttäjien näkökulmasta. Näiden ominaisuuksien vuoksi tulokaslajien hallintaa on vaikea markkinoida, ja asian ratkaisemiseksi tarvitaan usein yhteiskunnan panosta. Tämä artikkeli hahmottaa kasvituholaisten torjuntapolitiikan suunnittelua ja arvioimista taloustieteen näkökulmasta. Esitämme aluksi muutamia yleisiä vaihtoehtoja tulokaslajistrategiaksi. Yksinkertaistetussa matemaattisessa mallissa on kaksi strategiavaihtoehtoa: ennaltaehkäisy ja reaktiivinen sopeutuminen. Esitämme myös mallin numeerisen sovelluksen liittyen koloradonkuoriaisen torjuntaan Suomessa. Analyysin perusteella näyttää siltä, että esimerkkitapauksessa suojajärjestelmä on kustannustehokas strategia. Jälkikäteistä sopeutumista tulisi harkita vain, jos odotettu invaasio ei ole laaja ja tuho on pieni. Strategian valinta vaikuttaa kuitenkin myös tulonjakoon, mihin on syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi epävarmuus on usein merkittävä tulokaslajeihin liittyvä tekijä. Tämä artikkeli hahmottaa ongelmaan liittyvää taloudellista ajattelua. Käsiteltyjen konseptien pohjalta on mahdollista suorittaa yksityiskohtaisempia ja todellisuuden paremmin huomioon ottavia laskelmia ja arvioita.

Threats to animal and plant health by invading organisms are increasing due to trade liberalisation and increased movement of goods and people. This paper conceptualises an economic approach to protecting plant health against invasive organisms, specifically addressing a multidisciplinary audience involved in plant health research and in governmental policy-making process. We discuss the conceptual framework and present some generally available management options. We also build a basic model dealing with pre-emptive and reactive control, followed by a numerical illustration to the case of Colorado potato beetle in Finland. The analysis undertaken supports the notion that pre-emptive control is a viable strategy. Reactive control should be considered only if very low invasion magnitude combines with a low level of damage. However, the strategy choice implies also distributional impacts that warrant attention. The analysis results in a solution for a given set of numbers only. Uncertainty is incorporated through sensitivity analysis. The approach presented demonstrates the basic economic thinking behind the issue, and the concepts described allow further development of more sophisticated forms of analysis.

v

2003

ok

Tulokastuholaiset ja kasvinsuojelu: taloudellinen näkökulma