Effects of perch on feed consumption and behaviour of caged laying hens

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää orsien vaikutuksia munivien kanojen käyttäytymiseen, tuotantoon, rehunkulutukseen ja kuntoon. Kokeessa oli kolme käsittelyä: 1) Kanojen käytössä oli orret koko kokeen ajan 16 viikon iästä alkaen (P16, kontrolli), 2) kanojen käytössä oli orret 19 viikon iästä alkaen (P19) ja 3) kanoilla ei ollut orsia käytössään (NP). Kokeessa käytettiin 352 LSL-kanaa, jotka sijoitettiin kokeen alkaessa 16 viikon ikäisinä 44 häkkiin, kahdeksan kanan ryhmiin. Häkit olivat orsikäsittelyjä lukuun ottamatta Euroopan Unionin Neuvoston direktiivin 1999/74/EY mukaisia varusteltuja häkkejä. Kanojen rehunkulutus- ja munantuotantotiedot kerättiin kahden vierekkäisen häkin muodostamaa koeyksikköä kohden. Varusteiden käyttöä tarkkailtiin 17, 20, 23, 26, 34 ja 42 viikon iässä. Yhteensä yhdeksän yksittäisen kanan käyttäytymistä havainnoitiin noin kahden viikon aikana siten, että havaintoja saatiin kullekin kanalle koko vuorokauden valoisalta ajalta (14,5 h). Kanojen ulkoinen kunto arvioitiin 27 ja 43 viikon iässä. Orret eivät vaikuttaneet kanojen munantuotantoon. Orret vähensivät kanojen rehunkulutusta munintaa edeltävän jakson aikana (16 21 viikon iässä), mutta myöhemmin erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Alkumuninnan aikana (21 33 viikon iässä) orret kuitenkin paransivat kanojen rehunmuuntosuhdetta. Tämän kokeen tulosten perusteella orret eivät vaikuttaneet kanojen höyhenpeitteen kuntoon. Sen sijaan orrellisissa häkeissä esiintyi enemmän anturapahkaa ja rintalastan vaurioita. Jalkojen ihon hyperkeratoosi puolestaan oli yleisempää orrettomissa häkeissä. Orsien asennusajankohta ei merkittävästi vaikuttanut virikevarusteiden käyttöön. Häkeissä, joihin orret asennettiin vasta 19 viikon iässä, kanat käyttivät orsia 4 viikon kuluttua orsien asennuksesta yhtä paljon kuin 16 viikon iässä orret saaneet kanat. Orrettomissa häkeissä pidetyt kanat yöpyivät yleisemmin munintapesässä, kuin orrellisissa häkeissä pidetyt kanat, jotka yöpyivät enimmäkseen orsilla. Munintapesään munittujen munien määrään orret eivät vaikuttaneet. Orret saattavat edistää rauhallista yöpymistä ja vähentää pimeässä tapahtuvaa liikkumista ja syömistä. Tässä tutkimuksessa kanojen käyttäytymistä ei seurattu öisin, lukuun ottamatta pimeän aikaan tehtyjä orren ja pesän käyttöhavaintoja. Tutkimuksen perusteella häkkien varustaminen orsin saattaa parantaa kanojen rehunhyötysuhdetta. Orret myös vähentävät pesässä yöpymistä, mikä puolestaan voi vaikuttaa edullisesti munien puhtauteen.

This experiment studied the effects of perches in furnished cages on behaviour and feed consumption of laying hens. The study used 352 Lohmann Selected Leghorn (LSL) hens. The hens were housed at 16 weeks of age in furnished cages in groups of 8 birds. The experiment lasted for 205 days. The treatments were: perches present from 16 weeks of age (P16), perches present from 19 weeks of age (P19), and no perches present (NP). Feed consumption and egg production were measured over the pre-laying period and six 4-week laying periods. The number of hens on perch, in nest and litter box was recorded at various ages. The behaviour of 3 hens per treatment was observed using instantaneous sampling at every 5 minutes, so that the observations of each hen covered one light period (14.5 hours). The treatments had no significant effects on feed consumption after the pre-laying period. Feed conversion ratio (kg feed kg-1 eggs) was favourable in P16 in comparison to NP during the periods 2 4. During the observations after the lights-out NP birds tended to be more frequently in nests, than P16 birds. NP birds spent more time on the cage floor, were recumbent more often, and sitting more rarely in comparison to P16 birds. Based on the results of this study, perches may have advantageous effect on feed conversion ratio in furnished cages.

v

2009

ok

Orsien vaikutus munivien kanojen käyttäytymiseen ja rehun kulutukseen