Torjunta-aineiden käytön vähentämisen arvo?: Contingent valuation -tutkimus kuluttajien maksuhalukkuudesta

Tutkimus on osa MMM:n rahoittamaa maatalouden tuotantovaihtoehtojen ympäristötaloudellisia vaikutuksia käsittelevää MATYVA-projektia ja se on toteutettu Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen ympäristötalouden tutkimusalueella. Tutkimus on samalla myös Juha Siikamäen Pro Gradu -työ Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselle.

Suomalainen kuluttaja haluaa leipänsä pöytään mahdollisimman vähäisen kemiallisen torjunnan avulla tuotettuna. Tämä käy ilmi Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijan Juha Siikamäen tekemästä tutkimuksesta, jolla selvitettiin kuluttajien mielipiteitä torjunta-aineiden käytöstä maataloudessa ja arvioitiin heidän maksuhalukkuuttaan niiden käytön vähentämisestä. Tulokset perustuvat touko-kesäkuussa 1995 tehtyyn kirjekyselyyn, johon vastasi kaikkiaan noin 1500 kotitaloutta (43 % kyselyn saaneista). Vastaajista noin kolmannes (31,3 %) piti elintarvikkeiden sisältämiä torjunta-ainejäämiä merkittävimpänä elintarvikkeiden sisältämänä terveysriskinä. Lähes yhtä suuri osa (27,3 %) piti suurimpana riskinä elintarvikkeiden valmistuksessa lisättäviä säilöntäaineita. Rasvan ja kolesterolin nähdään olevan pienempi riski, sillä vain noin 15 % vastaajista nimesi sen ensisijaiseksi elintarvikkeiden sisältämäksi terveysriskiksi. Vastaajat pitivät kemiallisen torjunnan minimoimista maataloudessa tärkeänä niin elintarviketurvallisuuden kuin tuotannon ympäristöystävällisyydenkin kannalta. Torjunta-aineiden käytön tarve kuitenkin hyväksytään, sillä vain kuusi sadasta vastaajasta kannatti kemiallisen torjunnan täydellistä lopettamista. Lähes kaikki (98,5 %) kyselyyn vastanneista ilmoittivat olevansa ainakin toisinaan halukkaita ostamaan ilman kemiallisia torjunta-aineita tuotettuja elintarvikkeita. Vastaajien keskimääräinen maksuhalukkuus torjunta-aineiden käytön puolittamisesta oli noin 1500 markkaa kotitaloutta kohti vuodessa. Summa vastaa noin viittä prosenttia kotitalouksien keskimääräisistä elintarvikemenoista. Maksuhalukkuuden suuruutta arvioitaessa on pidettävä mielessä, että kuluttajien lopullinen maksuhalukkuus punnitaan kaupan kassalla eikä tällä tutkimuksella voida tarkalleen sanoa mikä todellisen maksuhalukkuuden ja tutkimuksessa ilmaistun maksuhalukkuuden suhde on. Tuloksia tulkittaessa on myös syytä muistaa, että elintarviketurvallisuuden asiantuntijoiden näkemykset poikkevat esille tulleista kuluttajien mielipiteistä. Eurooppalaisessa vertailussa kemiallisen torjunnan käyttö on Suomessa hyvin vähäistä eikä elintarvik-keiden sisältämien torjunta-ainejäämien katsota aiheuttavan mainittavaa terveysriskiä. Tutkimus kuitenkin kertoo selvästi kuluttajien halukkuudesta ja valmiudesta maksaa ympäristö- ja kuluttajaystä-vällisemmästä maataloudesta.

The aim of this study is to measure in monetary terms consumer preferences for using pesticides in agriculture. A dichotomous choice contingent valuation approach was used. A questionnaire was sent to 3600 randomly sampled Finns of whom 1512 (43 %) responded. Consumers willingness to pay (WTP) for reducing the use of pesticides was estimated for two different reduction levels: 1) reducing the use of pesticides in agriculture by 50 % compared to present level (50 % decrease) and 2) completely ending the use of pesticides in agriculture (100 % decrease). The results indicate that Finnish consumers prefer the alternative 50 % decrease to the alternative 100 % decrease . WTP for 50 % decrease was some 1600 FIM per household per year (5 % of the household average total food & drink expenditure) while WTP for 100 % decrease was some 1100 FIM per household per year. Sensitivity of WTP estimates was tested as follows: WTP was estimated by different models i.e. logit-, probit-, spike- and non-parametric models. A simple jack-knife analysis for testing the bidvector desing was done. Non-response bias was tested by comparing the WTP of the respondents who returned the questionnaire after the first delivery, with the WTP of the respondents who responded after the reminder was sent. Based on these analyses, the WTP estimates were found robust. In addition, the impact of information on respondents WTP was tested by varying the information included in the questionnaire. No statistically significant effects were found in that part of the study.

v

ok

MTT Taloustutkimus