Ethephonin vaikutus marjojen irtoamiseen ja kypsymiseen eräissä Suomessa viljellyissä herukkalajikkeissa

Ethephonin (2-kloorietyylifosforihapon) abskissiovaikutusta eräissä Suomessa viljeltävissä herukkalajikkeissa tutkittiin kolmessa kokeessa, joissa kaikissa koelajikkeena oli ’Brödtorp’-mustaherukka sekä lisäksi Paimiossa mustaherukat ’Wellington XXX’ ja ’Risager’ ja punaherukka ’Rondoin’. Ethephon ruiskutettiin 4 päivää ennen sadon korjuutta. Ethephon lisäsi irronneiden marjojen määrää kaikissa koelajikkeissa ja kaikilla koepaikoilla. Ethephonin teho suureni ruiskutteen pitoisuuden kasvaessa. Ennen koesuunnitelman mukaista korjuupäivää (4 vrk käsittelyn jälkeen) pudonneiden marjojen osuus koko sadosta oli lajikkeesta ja koeoloista riippuen 0.6—13.1 % 250 ppm:n, 16.7-78.9% 500 ppm:n ja 34.1—84.0 % 1000 ppm:n ruiskuteväkevyyttä käytettäessä. Ennen poimintaa varisseiden marjojen määrä oli pienin ’Wellington XXX’ mustaherukalla ja ’Rondom’punaherukalla. Poimitun sadon raakojen marjojen suhteellinen osuus pieneni ethephon-käsittelyn johdosta vain nuorissa 'Brödtorp’-pensaissa. Ethephon ei nopeuttanut raakojen marjojen jälkikypsymistä, mutta sen sijaan ylikypsien marjojen osuus kypsissä marjoissa lisääntyi ’Rondom’-punaherukalla kaikissa ethephon-käsittelyissä, 500 ja 1000 ppm:n käsittelyissä ’Wellington XXX’- ja 500 ppm:n käsittelyssä ’ Risager’-mustaherukalla. Ethephonin vaikutus marjojen sokeri- ja askorbiinihappopitoisuuteen oli epäyhtenäinen. Ethephon-käsittelyt lisäsivät lehtien irtoamista herkemmin ’Risager’- ja ’Brödtorp’-lajikkeilla kuin ’Wellington’- ja ’Rondom’-lajikkeilla. ’Risager’lajikkeella lehtien variseminen ilmeni jo 4 vrk käsittelyn jälkeen kaikissa ethephon-käsittelyissä, kun taas ’Brödtorp’-lajikkeella pienin käyttömäärä (250 ppm) lisäsi lehtien varisemista vasta 2 viikkoa käsittelyn jälkeen.