Urbanization and temporal shifts in a farmland bumblebee community | Urbanisaatio ja maatalousympäristön kimalaislajiston ajallinen muutos

Insects have an essential role in pollinating a wide range of crops and wild flowering plants. To conserve pollinating insects, understanding how they are affected by land-use changes is important. The aim of the thesis was to study what kind of temporal shifts have occurred in a bumblebee community in an agricultural area around which urbanization has increased over time. The study was conducted in Southern Finland, and bumblebees occurring on field margins were surveyed in 2005 and in 2024. The aim was to understand whether bumblebee community composition or species richness changed in 19 years, in parallel with increasing urban land use in the surrounding landscape, and whether the shifts were related to tongue lengths of bumblebee species. In addition, the aim was to understand whether bumblebee abundance and species richness on field margins were affected by the distance from the nearest residential area, the presence of roads, the two study years representing different proportions of build-up area or the local abundance of flowering plants. The results of this study suggest that a significant shift in community composition occurred, and species richness increased in 19 years. Among the new species in the study area, Bombus terrestris Linnaeus showed a rapid increase and became one of the most common bumblebee species in the study area in 19 years. Temporal changes in the mean tongue length were not detected at a community level. Bumblebee abundance and species richness on field margins were not affected by the distance from the nearest residential area, and the presence of roads adjacent to field margins did not reduce bumblebee abundance or species richness. Bumblebee abundance and species richness on field margins were positively associated with the local abundance of flowering plants. The results of this study suggest that bumblebee communities are prone to change, but tongue lengths do not explain temporal changes in the relative abundance of different bumblebee species. Most of the new species observed in the study area are species with southern distributions, and climate change may explain the observed increase in species richness. More research is needed to understand whether the increase in B. terrestris is a threat to native bumblebee species. Based on this study, bumblebee species occurring in an agricultural area can cope with increasing urbanization in the surrounding landscape, and bumblebee species do not avoid the proximity of roads or residential areas. Instead, the abundance of flowering plants is an important factor determining bumblebee abundance and species richness on field margins.

Hyönteisillä on tärkeä rooli monien viljelykasvien ja luonnonkasvien pölytyksessä. Hyönteispölyttäjien suojelemiseksi on tärkeää ymmärtää, miten maankäytön muutokset vaikuttavat niihin. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaisia ajallisia muutoksia on tapahtunut kimalaisyhteisössä maatalousalueella, jonka ympärillä urbanisaatio on lisääntynyt ajan kuluessa. Tutkimus toteutettiin Etelä-Suomessa, ja pellonpientareilla esiintyviä kimalaisia laskettiin vuosina 2005 ja 2024. Tavoitteena oli ymmärtää, tapahtuiko kimalaisyhteisön koostumuksessa ja lajirikkaudessa muutoksia 19 vuoden aikana urbanisaation lisääntyessä ympäröivässä maisemassa sekä liittyivätkö havaitut muutokset kimalaisten kielten pituuksiin. Lisäksi tavoitteena oli ymmärtää, miten etäisyys lähimpään asuinalueeseen, pellonpientareiden vieressä sijaitsevat tiet, vuosi sekä kukkivien mesikasvien yleisrunsaus vaikuttivat kimalaisten yksilömäärään ja lajirikkauteen pellonpientareilla. Tämän tutkimuksen perusteella kimalaisyhteisön koostumus muuttui merkittävästi ja lajirikkaus kasvoi tutkimusalueella 19 vuoden aikana. Uusista tutkimusalueella havaituista lajeista erityisesti kontukimalaisen (Bombus terrestris Linnaeus) yleistyminen oli nopeaa, ja siitä tuli yksi tutkimusalueen yleisimmistä kimalaislajeista 19 vuodessa. Kimalaisyhteisössä ei kuitenkaan havaittu muutoksia keskimääräisessä kielenpituudessa. Etäisyys lähimpään asuinalueeseen ei vaikuttanut kimalaisten yksilömäärään tai lajirikkauteen pellonpientareilla, eivätkä tiet pellonpientareiden vieressä vähentäneet havaittua yksilö- tai lajimäärää. Sen sijaan kukkivien mesikasvien yleisrunsaudella oli positiivinen yhteys kimalaisten yksilömäärään ja lajirikkauteen pellonpientareilla. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kimalaisyhteisöt ovat alttiita muutoksille, mutta kimalaisten kielten pituudet eivät selitä muutoksia eri kimalaislajien suhteellisessa runsaudessa. Suurin osa uusista tutkimusalueella havaituista lajeista on lajeja, joiden levinneisyysalue painottuu etelään, ja ilmastonmuutos voikin selittää havaittua lajirikkauden nousua tutkimusalueella. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia, vaikuttaako kontukimalaisen yleistyminen negatiivisesti alkuperäiseen kimalaislajistoon. Tämän tutkimuksen perusteella maatalousympäristön kimalaislajit eivät ole herkkiä lisääntyvälle urbanisaatiolle maatalousalueen ympärillä, eivätkä ne välttele teiden tai asuinalueiden läheisyyttä. Sen sijaan kukkivien mesikasvien yleisrunsaus on tärkeä tekijä, joka määrittää kimalaisten yksilömäärää ja lajirikkautta pellonpientareilla.