On the content of cell-wall constituents in various plant materials | Soluseinämien koostumuksesta erilaisissa kasviaineissa

إنجليزي. In this investigation, analyses were made of the contents of hemicellulose, cellulose, crude lignin, crude protein and ash in 43 different plant materials. In addition, the proportions of various sugar anhydrides in the hemicellulose fraction were determined. The carbohydrate analyses were made by hydrolysing to monosaccharides, except for the uronic anhydrides, which were determined by the decarboxylation method. The sum of the cell-wall constituents thus determined was subsequently compared with Paloheimo’s membrane substances and crude fibre. Large variations in the cell-wall composition were found between different plant materials. Furthermore, there were large differences in the solubility of the cell-wall substances of different plant materials in the hydrolysing procedures used in determinations of membrane substances and crude fibre. The hemicellulose composition of different species in the same genus and even in the same family was found to be similar in definite plant parts and at definite growth stages. This appears to be a generic characteristic in the chemical taxonomy of plants.

الفنلندية. Kasvien soluseinämät ovat koostuneet pääasiassa hiilihydraateista ja ligniinistä. Soluseinämähiilihydraatit ovat neutraaleista ja happamista sokeriyksiköistä rakentuneita polysakkarideja. Näistä on selluloosa yleisin. Muista käytetään tavallisesti yhteisnimitystä hemiselluloosa. Tutkimuksessa esitetään 43 eri kasvimateriaalin hemiselluloosa-, selluloosa-, raakaligniini-, raakaproteiini- ja tuhkapitoisuus sekä hemiselluloosafraktiosta lisäksi eri sokerianhydridien osuudet. Edelleen siinä verrataan soluseinämäaineiden summaa Paloheimon menetelmällä määritettyyn kettoaineeseen sekä raakakuituun. Tutkimuksessa todettiin suuria eroja eri kasviaineiden soluseinämäainekoostumuksessa ja samoin soluseinämäaineiden liukoisuudessa kettoaine- ja raakakuitukeitoissa. Saman kasvisuvun ja kasviheimonkin eri lajien hemiselluloosan koostumus todettiin hyvin samanlaiseksi tietyssä kasvuvaiheessa ja tietyssä kasvinosassa. Se näyttää olevan eräs kasvien kemialliseen taksonomiaan sopiva lajituntomerkki.