Yellow-flowered lucerne: Properties and influence on performance and reproduction of ewes

إنجليزي. Conception rates and prolificacy of Finnish Landrace ewes fed yellow-flowered lucerne (Medicago falcata L.) pasture and silage prior to and during the mating period were compared with those of control ewes fed timothy (Phleum pratense L.) - meadow fescue (Festuca pratensis Huds.) pasture and silage. Ewes grazed pasture for four weeks and received their respective silage for 10 weeks indoors. Dry matter (DM) intake of lucerne silage was higher than that of grass silage (1.77 vs. 1.40 kg DM day-1). Timothy-fescue grass and silage analysed by a new modified method did not contain detectable amounts of plant oestrogens. In fresh and preserved lucerne, the amount of coumestrol was only moderate varying from zero to 59.5 ppm DM. Ewes fed lucerne received higher amounts of plant oestrogens than those on control feeding, but no differences in conception rate or lambing performance were found between the groups. However on lucerne, ewes conceived five days earlier (P=0.03) than control animals. Prolificacy of lucerne and control fed ewes averaged 3.13 and 3.19 lambs/ewe (P=0.76), respectively. There were no ewe health problems. The results suggest that the intake of yellow-flowered lucerne is good and the level of plant oestrogens has no detrimental effects on reproductive performance of adult Finnish Landrace ewes. ;

الفنلندية. Nurmipalkokasveihin kuuluva, sinimailasen lähisukulainen sirppimailanen (Medicago falcata L.) on uusi tulokas rehukasvivalikoimassamme. Sirppimailanen tuotiin maahamme Virosta 1980-luvun loppupuolella. Alkuaan kasvi on kotoisin Iranista ja Kaspianmeren alueelta. Aikaisempien tutkimusten mukaan sirppimailanen on sopeutunut hyvin maamme olosuhteisiin ja talvehtinut Etelä-Suomessa ilman merkittäviä talvituhoja. Uusista rehukasveista on tärkeää selvittää niiden sadon ja ruokinnallisen arvon lisäksi myös niiden mahdollisesti sisältämät haitta-aineet ja haitta-aineiden vaikutus eläinten terveydelle. Nurmipalkokasvien tiedetään sisältävän estrogeenisesti vaikuttavia aineita, ns. kasviestrogeeneja.Etenkin lammas on herkkä kasviestrogeenien aiheuttamille tiinehtyvyys- ja sikiävyyshäiriöille. Sirppimailasen sisältämien kasviestrogeenien mahdollista haitallista vaikutusta uuhien hedelmällisyyteen arvioitiin vertaamalla toisiinsa sirppimailas- ja timotei-nurminataruokinnalla olevien uuhien kiimaantuloa, tiinehtymistä ja karitsatuotosta. Sirppimailanen tuotti runsaan ja valkuaispitoisen kuiva-ainesadon. Valkuaispitoisuus oli korkea sekä ensimmäisessä että toisessa sadossa. Vertailulaitumen timotei-nurminataruoho ei sisältänyt lainkaan kasviestrogeeneja, sen sijaan nurmisäilörehusta löydettiin pieniä määriä formononetiinia ja biochanin-A:ta. Myös sirppimailasruohon ja -säilörehun formononetiini- ja biochanin-A -määrät olivat vähäisiä. Sirppimailasen kumestrolipitoisuus oli korkeahko. Sisäruokintakauden alusta astutuskauden loppuun uuhet söivät sirppimailassäilörehua kuiva-ainetta (g/metabolinen elopaino-kg) keskimäärin 1,77 (65) ja nurmisäilörehua 1,40 (53) kg ka/uuhi/pv. Vapaasti molempia säilörehuja saadessaan uuhet söivät halukkaammin sirppimailas- kuin timotei-nurminatasäilörehua. Vaikka sirppimailasella ruokitut uuhet saivat rehuannoksestaan timotei-nurminadalla ruokittuja uuhia huomattavasti suurempia kasviestrogeenimääriä, ei ruokinnalla todettu olevan vaikutusta uuhien karitsatuotokseen. Sirppimailasella ruokitut uuhet tiinehtyivät keskimäärin 5 päivää aikaisemmin kuin timotei-nurminadalla ruokitut. Sikiävyys molemmissa uuhiryhmissä oli hyvä. Pitkäaikaisen sirppimailasruokinnan vaikutus uuhien lisääntymiseen vaatii lisätutkimuksia.