Performance of Finnsheep in South Africa | Puhtaan suomenlampaan menestyminen Etelä-Afrikassa

إنجليزي. Reproduction, survival, growth and wool parameters were calculated for an experimental flock of Finnsheep from 1969 until 1986 under semi-intensive conditions. The total number of lambs bom were 1774. Litter size, survival rate at birth and from birth to weaning differed significantly (P

الفنلندية. Lammastalouden taloudellista ja biologista tehoa parannettaessa on kiinnitetty huomio lisääntymiskykyyn ja sikiäviin rotuihin. Sikiävyysgeenien tuonti muista roduista on tässä osoittautunut nopeaksi menetelmäksi. Tähän on käytetty paljon suomenlammasta. Siitä haluttiin kokemuksia Etelä- Afrikassakin, jonne koe-eläinainesta tuotiin 1968 sekä lisäksi neljän pässin spermaa 1981. Nämä pidettiin sisämaassa (22 et.lev., 1523 m kork.), jossa kesäpäivät ovat kuumia ja yöt viileitä, talvipäivät lauhkeita ja yöt kylmiä. Sadetta tulee keskimäärin 580 mm/v, pääosa kesällä. Karitsointi-%:ssa, vuonuekoossa ja eloonjäänti-%:ssa oli merkitseviä vuosien välisiä eroja. Karitsointi-% vaihteli 56.0 -90.6 % ja vuonuekoko 1.97 - 3.1. Eloonjäänti-% syntyessä ja syntymästä vieroitukseen aleni vuonuekoon noustessa. Syntymävuosien ja -tyyppien välillä oli merkitseviä eroja syntymä-, vieroitus- ja 12 kk:n painossa. Ykkösten vastaavat painot olivat 47, 16 ja 13 % suuremmat kuin viitosten, mutta 3-, 4-ja 5-karitsoiden väliset erot vieroitus- ja 12 kk:n painoissa eivät olleet merkitseviä, koska 4- ja 5-karitsat saivat lisähoitoa syntymästä alkaen. Uuhen iällä oli hyvin merkitsevä vaikutus syntymä- ja 12 kk:n painoon, mutta ei vieroituspainoon, koska heikkojen karitsoiden saama lisämaito syntymästä vieroitukseen eliminoi maidontuotannon vaikutuksen. Uuhen vanhetessa syntymäpaino nousi 9 vuoden ikään asti. 1-vuorisista uuhista syntyneet karitsat painoivat 12 kk:n iässä merkitsevästi vähemmän kuin aikuisten uuhien karitsat, vaikka vieroituspainossa ei ollut merkitseviä eroja. Karitsoiden sukupuoli vaikutti merkitsevästi kaikkiin painoihin: uuhet olivat kevyempiä kuin pässit. Sekä pässien että uuhien villamäärät olivat pienet (2.6,2.2 kg). Villan laadussa ei ollut merkitseviä sukupuolieroja. Se poikkesi suuresti merinotyypin villasta, mutta villakuitujen hienous ja kiharatiheys täyttivät maan laatuvaatimukset. Tulosten perusteella ei puhtaalle suomenlampaalle ole nähtävissä merkittävää roolia Etelä-Afrikan lammastaloudessa. Risteytyskokeiden mukaan voidaan sen hyvästä hedelmällisyydestä silti saada arvokas apu lammastalouden lisääntymistehoon maan erilaisissa voimaperäisyysolosuhteissa. Maassa on vastustettu monisynnytysten edistämistä, koska eläinyksilöiden vähäarvoisuus ei ole innostanut hoitotyön lisäämiseen. Käsitys on kuitenkin muuttunut viime vuosina, laitumien parantuessa sekä lampaanlihan hintojen noustessa. Maan villamarkkinat eivät myöskään ole olleet kovin innostuneita suomenlampaan villasta, mutta suomenlammas x merinoristeytysten villan käsittelyominaisuudet ovat lähempänä merinovillaa kuin minkään muun rodun merino-risteytysten. Koska villa on maan lammastalouden päätuote, voisi suomenlammas näytellä tärkeätä osaa valkovilla- lihaemälinjan perustamisessa teollisuutta varten, erityisesti siellä, missä ruokintaolosuhteet suosivat voimaperäistä karitsantuotantoa.