Rhizoctonia solani -sienen mahdollinen esiintyvyys ja ehkäisy sokerijuurikkaalla (Beta vulgaris L. var. altissima) | Possible occurence and control of Rhizoctonia solani in Sugar beet (Beta vulgaris L. var. altissima)

Rhizoctonia solani Kühn on maalevintäinen sienipatogeeni ja merkittävä taudinaiheuttaja monilla viljelykasveilla. Sokerijuurikkaalla (Beta vulgaris L. var. altissima) se aiheuttaa erityisesti juuri- ja tyvimätää, joista voi seurata huomattavia satotappioita. Suomessa R. solani -sienen aiheuttamaa juurimätää on havaittu vuosina, jolloin kosteutta ja lämpöä on ollut riittävästi. Vuonna 2023 sateinen ja lämmin syksy aiheutti sokerijuurikkaiden mätänemistä useilla juurikaslohkoilla etenkin Salon seudulla. Syyksi epäiltiin R. solani -sienen aiheuttamaa juurimätää. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, oliko R. solani infektion aiheuttaja ja testata mahdollisia hallintakeinoja sientä vastaan. Tutkielma sisälsi laboratorio-, pelto- ja kasvihuonekokeet. Sokerijuurikkaita ja maanäytteitä kerättiin Salon alueelta viideltä eri peltolohkolta, joilla tautia oli havaittu. Laboratoriokokeessa näytteistä eristettiin sieni-isolaattien DNA:ta, joka lähetettiin sekvensoitavaksi. Saadut sekvenssit tunnistettiin suku- tai lajitasolla. Peltokokeessa tutkittiin sientä kestävien lajikkeiden sekä yhden fungisidin ja kahden maanparannusaineen vaikutusta taudinhallintaan alueella, jossa tautia esiintyi vuonna 2023. Juurikkaista arvioitiin tautioireet ja selvitettiin satotulokset. Kasvihuonekokeen tarkoituksena oli luoda taudille suotuisat olosuhteet ja testata sienelle kestävää ja altista lajiketta kahdessa maassa (R1 ja R2), joissa tautia oli esiintynyt, sekä kontrollimaassa. Kasvihuonekokeen juurikasnäytteet nostettiin kahdessa erässä ja niistä selvitettiin juuri- ja naattipainot. Sekvensoinnin perusteella tunnistettiin seitsemän eri sienilajia tai -sukua: Geotrichum spp., Mucor circinelloides, Neonectria lugdunensis, Fusarium oxysporum, Fusarium spp. ja Absidia glauca. Näistä Fusarium spp. ja G. candidum -sienet olivat aikaisemmissa tutkimuksissa aiheuttaneet juurimätää sokerijuurikkaalla. Näytteistä ei onnistuttu eristämään R. solani -sientä. Peltokokeessa ei ilmennyt juurimätää, mutta juurikkailla havaittiin taimipoltetta ja rupea. Ne eivät kuitenkaan vaikuttaneet satotuloksiin, jotka olivat keskimäärin korkeita. Ilman tautia, lajikkeilla oli suurempi vaikutus satoon kuin testatuilla käsittelyillä. Kasvihuonekokeessa R1-maassa kasvaneet juurikkaat kasvoivat heikoimmin ja muutamassa koejäsenen juurikkaassa havaittiin juurimädän oireita. Tulosten perusteella tutkituissa näytteissä ei ollut R. solani -sientä, mutta taudin paikallisuuden takia sen läsnäoloa tutkituilla peltolohkoilla ei voida täysin sulkea pois. Kokeissa löydettiin kuitenkin juurimätään viittaavia kasvitaudinaiheuttajia, jotka saattavat olla havaittujen oireiden aiheuttajia. Kokeita tulisi jatkaa, jotta tulokset eivät olisi sidoksissa yhden kasvukauden olosuhteisiin, ja juurikaslajikkeita ja käsittelyitä voitaisiin testata tautisissa olosuhteissa.

Rhizoctonia solani Kühn is a soilborne fungal pathogen and a significant cause of disease in many crops. In sugar beet (Beta vulgaris L. var. altissima), it particularly causes root and crown rot, which can lead to considerable yield losses. In Finland, root rot caused by R. solani has been observed during years favorable to the fungus, when moisture and temperature have been sufficient. The rainy and warm autumn of 2023 caused rot in sugar beets on several sugar beet fields especially in the Salo region. Root rot caused by R. solani was suspected as the cause. The aim of the thesis was to determine whether R. solani was the cause of the infection and to test for possible control measures against the fungus. The thesis included laboratory, field and greenhouse experiments. Sugar beets and soil samples were collected from five different field plot in Salo where the disease had been detected. In a laboratory experiment, DNA from fungal isolates was extracted from the samples and sent for sequencing. The resulting sequences were identified at the genus or species level. The field trial tested the impact of R. solani-resistant sugar beet cultivars, one fungicide, and two soil amendments on disease management in the area where the disease occurred in 2023. Disease symptoms and yield were detected. The greenhouse experiment aimed to create favorable conditions for disease development and to compare resistant and susceptible cultivars in two infested soils (R1 ja R2) and a control soil. Samples from the greenhouse experiment were harvested in two batches and root and leaf weights were determined. The sequencing identified seven different fungal species or genera: Geotrichum spp., Mucor circinelloides, Neonectria lugdunensis, Fusarium oxysporum, Fusarium spp. and Absidia glauca. Of these, Fusarium spp. and G. candidum had caused root rot in sugar beets in previous studies. R. solani was not isolated from the samples. No root rot developed in the field trial, but damping-off and scab symptoms were observed on the sugar beets. These symptoms did not affect yield, which remained high on average. In the absence of disease, cultivars had a greater effect on yield than the treatments tested. In the greenhouse trial, sugar beets grown in soil R1 showed the weakest growth, and root rot symptoms were observed in some individuals. The results showed no detection of R. solani in the samples, but due to the localized nature of the disease, its presence in the studied fields cannot be entirely excluded. However, plant pathogens which can cause root rot were found, which may explain the observed symptoms. Further testing is needed to ensure results are not dependent on a single growing season’s conditions and to enable testing of sugar beet varieties and treatments under disease pressure.