Mistä silloin puhutaan, kun puhutaan yhteisötaloudesta Etelä-Pohjanmaalla? | Yrmy-hankkeen keskustelutilaisuuksien yhteenvetoraportti 4.8.2025

Yhteisötaloudella tarkoitetaan taloudellisia toimijoita, jotka asettavat yhteiskunnalliset tavoitteet ensisijaisiksi ja ohjaavat toimintansa tulot ja mahdolliset voitot näiden tavoitteiden edistämiseen. Toimijakenttään kuuluvat esimerkiksi liiketoimintaa tekevät yhdistykset, säätiöt, kansalaisjärjestöt sekä yhteiskunnalliset yritykset, mukaan lukien yhteisölähtöiset yritykset. Näin myös merkittävä osa palveluita tuottavista paikallisyhteisöistä voidaan lukea osaksi yhteisötaloutta. Yhteisötalouden näkökulma tarjoaa laajemman ja monipuolisemman tavan tarkastella yhdistysten ja järjestöjen roolia kuin perinteinen kansalaisyhteiskunnan viitekehys. Sen avulla voidaan tunnistaa toimijoiden merkitys palvelutuottajina, jonka kautta ne myös vahvistavat osallisuutta, luovat paikallista hyvinvointia ja lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Yhteisötalouden käsite asemoi yhdistys- ja järjestötoiminnan osaksi laajempaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät sosiaalinen, taloudellinen ja yhteisöllinen merkitys. Yhteisötalouden rooli ja merkitys maaseudun palvelutuotannossa (YRMY) -hanke lähti liikkeelle tarpeesta löytää uusia ratkaisuja maaseudun palveluiden järjestämiseen. Perinteiset mallit eivät enää riitä, sillä kunnat ja hyvinvointialueet eivät pysty yksin vastaamaan lähipalveluiden turvaamiseen liittyviin haasteisiin. Tarvitaan resurssien yhdistämistä, kumppanuuksia sekä uudenlaisia yhteistyön muotoja, jotka ottavat huomioon paikalliset voimavarat ja osaamisen. Hankkeessa palveluilla tarkoitetaan sellaisia arjen lähipalveluita, jotka ovat keskeisiä asukkaiden hyvinvoinnille ja maaseudulla elämisen mahdollisuuksille. Nämä palvelut, kuten esimerkiksi lasten iltapäivätoiminta tai vanhusten asiointipalvelut täydentävät virallisia palveluita ja vahvistavat paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Tämä tekee paikallisyhteisöistä merkittäviä palvelutuotannon kumppaneita, ei vain asiakkaita tai vapaaehtoistyön tekijöitä. Yhtenä hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva yhteisötalouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä Etelä-Pohjanmaalla. Tätä varten kaikissa maakunnan seutukunnissa järjestettiin keskustelutilaisuudet, joissa kuultiin yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden näkemyksiä sekä tunnistettiin yhteisötalouden mahdollisuuksia ja haasteita sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia. Tämä raportti kokoaa keskustelukierroksen tulokset yhteen ja nostaa esiin keskeisiä teemoja, jotka voivat toimia pohjana yhteisötalouden vahvistamiselle Etelä-Pohjanmaalla. Tulosten pohjalta voidaan avata keskustelua siitä, miten yhteisötalouden toimintaa voidaan entistä paremmin tukea ja hyödyntää maaseudun palvelutuotannossa sekä paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Raportti tekee osaltaan näkyväksi myös sen, että yhteisötalous on keskeinen osa aluekehittämisen strategiaa. Sen vahvistaminen tarkoittaa samalla investointia maakunnan elinvoimaan, yhteenkuuluvuuteen ja kilpailukykyyn.

EXPERIENCES AND DISCUSSIONS OF THE SOCIAL ECONOMY IN SOUTH OSTROBOTHNIA The social economy comprises economic actors that prioritize societal goals and channel their revenues and potential profits toward advancing these objectives. This includes associations engaged in business, foundations, NGOs, and social enterprises, including community-based ones. In this way, a significant portion of local communities providing services can also be considered part of the social economy. Viewing associations and organizations through the lens of the social economy provides a broader and more nuanced perspective than traditional civil society frameworks. It highlights their role as service providers, while also strengthening participation, promoting local well-being, and fostering economic activity. The concept situates organizational activities within a framework that integrates social, economic, and community significance. The YRMY project (The Role and Significance of the Social Economy in Rural Service Provision) was launched to explore new ways of organizing services in rural areas. Traditional models are no longer sufficient, as municipalities and wellbeing service counties cannot meet local service needs alone. Effective solutions require pooling resources, forming partnerships, and developing collaborative approaches that leverage local knowledge and capacities. In this project, services refer to everyday local services essential for residents’ wellbeing and for enabling life in rural areas. Local services, such as after-school programs or errand services for the elderly, complement official provision and strengthen community vitality, positioning local communities as key partners in service provision rather than clients or volunteers. The project aimed to create a comprehensive picture of the current state and prospects of the social economy in South Ostrobothnia. Discussion events across all sub-regions collected perspectives from associations, organizations, and other actors, identifying opportunities, challenges, and concrete development proposals. This report summarizes the discussion outcomes and highlights key themes to guide the strengthening of the social economy in South Ostrobothnia, supporting both rural service provision and the well-being of residents. It also emphasizes that the social economy is a central element of regional development strategy, and that investing in it contributes to the region’s vitality, cohesion, and competitiveness.

kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset

taulukot saavutettavia

looginen lukemisjärjestys