Julkisilla elintarvikehankinnoilla työtä ja hyvinvointia - Osa A: Kuntapäättäjien näkemykset ja tietoisuus oman kuntansa lähi- ja luomuruokahankinnoista

Lähi- ja luomuruoka yhdistetään usein niin tutkimuksissa kuin erilaisissa selvityksissä ruokajärjestelmän kestävyyteen. Sekä lähi- että luomuruoan käytön lisääminen julkisella sektorilla on nostettu Suomessa kansalliseksi tavoitteeksi jo yli kymmenen vuotta sitten. Julkisiin elintarvikehankintoihin käytetään Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja. Tavoitteiden saavuttamisen seurannan näkökulmasta on tärkeää tietää, miten paljon tästä summasta käytetään lähellä tai kotimaassa tuotettuihin sekä luonnonmukaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. Lähiruokaohjelmassa tulevaisuuden vision kulmakiviä ovat lähiruoan arvostus, käyttö, paikallistaloudellinen vaikutus ja rooli ruokakulttuurin vahvistamisessa. Luomuohjelmassa tavoitteena on lisätä luomun osuutta ammattikeittiöissä niin, että sen osuus julkisissa keittiöissä olisi vuoteen 2030 mennessä noussut 25 prosenttiin. Julkisten keittiöiden lähi- ja luomuruoan käyttöä ei kuitenkaan seurata systemaattisesti, joten tietoa niiden käytöstä ei ole välttämättä saatavilla helposti ja yksiselitteisesti. Tietoa päättäjät kuitenkin tarvitsevat. Tämä raportti on ensimmäinen osa Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hankkeen tuloksien raportointia. Tässä osassa keskitytään kuntapäättäjille kohdistetun kyselyn tuloksiin. Tässä julkaisussa raportoidaan kuntapäättäjäkyselyn avulla saatuja tuloksia kuntapäättäjien näkemyksistä ja arvostuksesta lähi- ja luomuruokaa kohtaan. Kyselyllä haluttiin selvittää myös kuntapäättäjien tietoisuutta yleisemmin oman kuntansa elintarvikehankintoihin liittyen. Lisäksi kyselyn avulla selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä tulevaisuuden elintarvikehankintoihin vaikuttavista tekijöistä. Kuntapäättäjille kohdistettuun kyselyyn vastasi lähes 200 kuntapäättäjää eli kunnan- tai kaupunginjohtajaa ja kunnanvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtajaa eri puolelta Suomea. Jokaisesta maakunnasta vastausprosentti kyselyyn oli vähintään 19 prosenttia ja vastauksia saatiin monipuolisesti asukasmäärältään eri kokoisten kuntien päättäjiltä. Kyselyn avulla saakin kattavan kuvan kuntapäättäjien näkemyksistä ja tietämyksestä kuntien elintarvikehankinnoista. Kyselyn tulosten perusteella kuntapäättäjät suhtautuvat lähiruokahankintoihin lähtökohtaisesti myönteisesti. Kuntapäättäjät vaikuttavat myös tunnistavan melko hyvin, että lähiruokahankintojen avulla on mahdollisuus edistää ja säilyttää yritystoimintaa ja työllisyyttä alueella. Luomuruokaankin yhdistetään monia myönteisiä ominaisuuksia. Mahdollisuutta hankkia luomutuotteita ei lähtökohtaisesti kuitenkaan pidetty yhtä tärkeänä kuin montaa muuta asiaa, mutta luomun käytön toiveissa oli selvää alueellista vaihtelua. Kotimaisen ruoan arvostus on kuntapäättäjien keskuudessa korkealla. Elintarvikkeiden mahdollisimman suuri kotimaisuusaste nousi kaikissa maakunnissa tärkeimpien tekijöiden joukkoon kunnan elintarvikehankintoihin liittyen ruoan turvallisuuden ja hyvän maun lisäksi. Kuntapäättäjät tietävät vaihtelevasti kuntansa lähi- ja luomuruokahankinnoista. Tähän vaikuttaa osaltaan muun muassa se, kuinka hankinnat on kunnassa toteutettu. Hieman yli puolet vastaajista tietää vähintään suunnilleen kuntansa lähiruokahankinnoista, kun vastaava osuus luomuruoan osalta on noin kolmannes vastaajista. Lähiruoan käytöstä tiedetään siis paremmin kuin luomuruoan käytöstä. Tietoa kuitenkin halutaan lisää, sillä moni kuntapäättäjä ilmoitti tarvitsevansa lisää tietoa kuntansa elintarvikehankinnoista kuten lähiruoan käytöstä. Kaikista vastaajista lisää tietoa toivovien osuus oli noin 43 prosenttia, mutta maakunnittain tietotoiveissa oli selvää vaihtelua. Strategisilla linjauksilla määritellään perusta hankinnoille. Tästä syystä lähi- ja luomuruoan käyttöön liittyvien tavoitteiden kirjaaminen kunta- tai hankintastrategioihin on yksi tärkeä osa-alue lähi- ja luomuruoan käytön edistämisessä. Vastausten perusteella kuntien strategioissa lähi- ja luomuruoka mainitaan kuitenkin melko vaihtelevasti. Etenkin lähiruoka on mainittu monen kunnan kunta- tai hankintastrategioissa. Luomuruoka on mainittu strategioissa selvästi lähiruokaa harvemmin. Lisäksi lähes 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, että on itse toiminut lähi- tai luomuruoan käytön edistämisen eteen jollain tavalla. Samaan aikaan kunnan luottamushenkilöt eli kunnanvaltuutetut ja -hallituksen jäsenet arvioitiin aktiivisimmaksi toimijaryhmäksi sekä lähiruoan että luomuruoan käytön edistämisessä, joten työtä asian eteenpäin viemiseksi on päättäjätasolla jo tehty ainakin jonkin verran. Lähi- ja luomuruoan käytön tulevaan kehitykseen arvioitiin liittyvän monia erilaisia tekijöitä ja asioita, joista osan arvioitiin lisäävän lähi- ja luomuruoan käyttöä ja osan vähentävän niiden käyttöä. Lähi- ja luomuruoan käyttöä lisääviksi tekijöiksi nimettiin etenkin tiedon lisääntyminen, kestävän kehityksen ja huoltovarmuuden korostaminen sekä yleinen asenne lähi- ja luomuruokaa kohtaan. Vastaavasti lähi- ja luomuruoan käyttöä arvioitiin vähentävän tai haastavan etenkin tuotteiden saatavuuden heikkeneminen, kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne sekä hankintojen keskittäminen. Kaiken kaikkiaan lähi- ja luomuruoan käytön esteiksi tällä vuosikymmenellä mainittiin etenkin nykyinen kilpailu- ja hankintalainsäädäntö, keskitetty hankintarengas ja tuotteiden epätasainen tarjonta, minkä lisäksi luomun osalta korostui hinta. Kuntapäättäjille kohdistetun kyselyn tuloksista voidaan nostaa kolme keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin kuntapäättäjät tarvitsevat lisää tietoa kuntansa elintarvikehankinnoista. Toisekseen kuntapäättäjillä on tärkeä rooli lähi- ja luomuruoan käytön edistämisessä, koska he tekevät kuntien elintarvikehankintoja koskevat strategiset linjaukset, joihin olisi tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota kansallisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kolmanneksi tarvitaan enemmän keskustelua elintarvikehankinnoista kuntapäättäjien, hankinnoista vastaavien ja usein myös alueen elintarvikejalostajien välillä. Kuntapäättäjienkin panosta siis tarvitaan, että lähi- ja luomuohjelmissa määriteltyihin tavoitteisiin päästäisiin.

Sammanfattning Jobb och välfärd genom offentlig upphandling av livsmedel – Del A: Kommunala beslutsfattares synpunkter på och medvetenhet om lokala och ekologiska livsmedelsupphandlingar i sina kommuner Lokal och ekologisk mat förknippas ofta med hållbarhet i livsmedelssystemet i olika undersökningar och utredningar. Att öka användningen av både närproducerad och ekologisk mat inom den offentliga sektorn lyftes fram som ett nationellt mål i Finland redan för över tio år sedan. I Finland används årligen hundratals miljoner euro för offentliga livsmedelsupphandlingar. Med tanke på uppföljningen av hur målen uppnås är det viktigt att veta hur stor del av detta belopp som används för lokalt eller inhemskt producerade och ekologiskt producerade livsmedel. Framtidsvisionen i närmatsprogrammet fokuserar på uppskattningen och användningen av närproducerad mat, dess inverkan på den lokala ekonomin och dess roll i stärkandet av matkulturen. Målet med ekoprogrammet är att öka andelen ekologiska produkter i de offentliga storköken så att andelen har stigit till 25 procent fram till 2030. Användningen av närproducerade och ekologiska livsmedel i de offentliga köken följs ändå inte upp systematiskt, vilket innebär att det inte nödvändigtvis är lätt och entydigt att få information om användningen av dem. Beslutsfattarna behöver dock information. Denna rapport är den första delen av rapporteringen av resultaten från projektet Utvecklingen av användningen av närproducerad mat i offentliga professionella kök och dess regionalekonomiska effekter. Avsnittet fokuserar på resultaten av en enkät riktad till kommunala beslutsfattare. Syftet är att rapportera om deras syn på och uppskattning av närproducerad och ekologisk mat. Syftet med enkäten var också att ta reda på hur de kommunala beslutsfattarna är medvetna om den egna kommunens livsmedelsupphandl- ingar. Med hjälp av enkäten utreddes också de kommunala beslutsfattarnas syn på de faktorer som inverkar på den framtida livsmedelsupphandlingen. Enkäten besvarades av nästan 200 kommunala beslutsfattare, dvs. kommun- eller stadsdirektörer samt ordförande för kommunfullmäktige eller kommunstyrelser från hela Finland. I varje landskap var svarsprocenten på enkäten minst 19 procent, och svar erhölls från beslutsfattare i kommuner av olika storlek sett till invånarantal. Enkätsvaren ger en täckande bild av de kommunala beslutsfattarnas synpunkter och kunskap om den kommunala livsmedelsupphandlingen. Utifrån resultaten förhåller sig de kommunala beslutsfattarna positivt till upphandling av närproducerad mat. De verkar också ganska väl inse att lokala livsmedelsupphandlingar har potential att främja och upprätthålla näringslivet och sysselsättningen i regionen. Ekologisk mat är också förknippad med många positiva egenskaper. Möjligheten att köpa ekologiska produkter ansågs dock inte vara lika viktig som många andra saker, men det fanns tydliga regionala variationer i önskemålen om användning av ekologiska produkter. Inhemsk mat värderas högt av de kommunala beslutsfattarna. I alla landskap blev högsta möjliga grad av inhemskt ursprung för livsmedel en av de viktigaste faktorerna i samband med kommunal livsmedelsupphandling, vid sidan av säker mat och god smak. Kommunala beslutsfattare har varierande grad av kunskap om sin kommuns lokala och ekologiska livsmedelsupphandlingar. Detta påverkas bland annat av hur upphandlingarna har genomförts i kommunen. Lite över hälften av de som svarande är åtminstone mer eller mindre medvetna om kommunens inköp av närproducerad mat, medan motsvarande andel för ekologiska livsmedel är ungefär en tredjedel. Med andra ord är användningen av lokal mat mer känd än användningen av ekologisk mat. Det finns dock en önskan om mer information, eftersom många uppgav att de behöver mer information om kommunens livsmedelsupphandlingar, till exempel om användningen av närproducerad mat. Av alla som besvarade enkäten var andelen som önskade mer information omkring 43 procent, men det fanns tydliga variationer i förfrågningarna om information efter landskap. De strategiska riktlinjerna utgör grunden för upphandlingen. Därför är det en viktig del av främjandet av närproducerad och ekologisk mat att inkludera mål för användningen av dem i kommunernas strategier eller upphandlingsstrategier. Utifrån svaren nämns närmat och ekologisk mat i kommunernas strategier dock ganska varierande. Närproducerad mat har nämnts i många kommuners strategier. Ekologisk mat har nämnts klart mer sällan. Dessutom uppgav nästan 70 procent av de som svarande att de själva på något sätt hade vidtagit åtgärder för att främja användningen av närproducerad eller ekologisk mat. Samtidigt bedömdes kommunernas förtroendevalda, dvs. ledamöterna i kommunfullmäktige och kommunstyrelser, vara den mest aktiva aktörsgruppen när det gäller att främja användningen av både närproducerade och ekologiska livsmedel. Därmed har åtminstone en del av arbetet redan gjorts för att föra frågan vidare på beslutsfattande nivå. Den framtida utvecklingen av användningen av närproducerade och ekologiska livsmedel bedömdes vara relaterad till många olika faktorer och frågor, av vilka en del bedömdes öka och en del minska användningen. Ökad kunskap, betoning på hållbar utveckling och försörjningsberedskap samt den allmänna inställningen till närmat och ekologisk mat nämndes särskilt som faktorer som främjar användningen av dessa livsmedel. Minskad tillgång på produkter, kommunernas försämrade ekonomiska situation samt centralisering av upphandlingar bedömdes i sin tur som faktorer som särskilt minskar eller försvårar användningen. Sammantaget identifierades den nuvarande konkurrens- och upphandlingslagstiftningen, den centraliserade anskaffningen och det ojämna utbudet av produkter som hinder för användningen av närproducerade och ekologiska livsmedel under detta årtionde, och dessutom betonades priset på ekologiska livsmedel. Tre viktiga slutsatser kan dras av resultaten av enkäten. För det första behöver de kommunala beslutsfattarna mer information om kommunens livsmedelsupphandlingar. För det andra har de kommunala beslutsfattarna en viktig roll när det gäller att främja användningen av närproducerad och ekologisk mat, eftersom de drar upp de strategiska riktlinjerna för den kommunala livsmedelsupphandlingen, som det bör fästas mer uppmärksamhet vid i enlighet med de nationellt uppställda målen. För det tredje finns det ett behov av mer diskussion om livsmedelsupphandling mellan kommunala beslutsfattare, de som ansvarar för upphandlingar och ofta även regionens livsmedelsproducenter. Även kommunala beslutsfattares bidrag behövs för att uppnå de mål som definieras i närmats- och ekoprogrammen.

Abstract Employment and well-being through public food procurement - Part A: Municipal decision-makers’ views and awareness of local and organic food procurements in their own municipality Local and organic food is often associated with the sustainability of the food system in various studies and inquiries. Increasing the use of both local and organic food in the public sector was adopted as a national goal in Finland more than ten years ago. Hundreds of millions of euros are spent on public food procurement in Finland every year. From the standpoint of monitoring the achievement of the targets, it is important to know how much of this amount is spent on locally or domestically produced and organically produced food. The future vision of the Local Food Programme focuses on the appreciation and use of local food, its impact on the local economy and its role in strengthening food culture. The aim of the National Programme for Organic Production is to increase the share of organic products in professional public kitchens to 25 per cent by 2030. However, the use of local and organic food in public kitchens is not systematically monitored, so information on their use is not necessarily easily and unambiguously available. However, decision-makers need information. This report is the first part of the results concerning the project The development of local food use in public catering and its regional economic impacts. This section focuses on the results of a survey aimed at municipal decision-makers. The publication reports the results of the municipal decision-maker survey on municipal decision-makers’ views and appreciation of local and organic food. With the survey, we also wanted to ascertain the awareness of municipal decision-makers regarding their own municipality’s food procurements. In addition, the survey included question about the views of municipal decision-makers on the factors affecting future food procurement. Nearly 200 municipal decision-makers, i.e. municipal or city mayors and chairs of municipal councils or boards, from all over Finland responded to the survey. In each region, the response rate to the survey was at least 19 per cent, and responses were received from decision-makers in municipalities of different sizes. Thus, the survey provides a comprehensive picture of municipal decision-makers’ views and knowledge of municipal food procurement. Based on the results of the survey, municipal decision-makers have a positive attitude towards local food procurement. Municipal decision-makers also seem to recognise quite well that local food procurement has the potential to promote and maintain business and employment in the region. Organic food is also associated with many positive properties. However, they generally did not consider having the opportunity to purchase organic products as important as many other factors, though there was clear regional variation in their desire to use organic products. Domestic food is highly valued by municipal decision-makers. In all regions, ensuring the highest possible degree of domestic origin of foodstuffs was one of the most important factors related to municipal food procurement, in addition to food safety and good taste. Municipal decision-makers have varying degrees of knowledge about their municipality’s local and organic food procurements, which is partly affected by, among other things, how the procurements have been carried out in the municipality. Slightly more than half of the respondents were at least somewhat aware of their municipality’s local food purchases, while the corresponding share for organic food was about a third of the respondents. In other words, they tend to know more about the use of local food than the use of organic food. However, municipal decision-makes expressed a desire for more information, with many of them clearly stating a need for more information about their municipality’s food procurements, such as the use of local food. Of all the respondents, the share of those expressing a desire for more information was approximately 43 per cent, but there was clear variation in the requests for information by region. Strategic policies define the basis for procurement. For this reason, the inclusion of goals related to the use of local and organic food in municipal or procurement strategies is an important part of promoting the use of local and organic food. However, based on the responses, the extent to which the different municipal strategies mention local and organic food varies. For example, the municipal or procurement strategies of many municipalities mention local food in particular, while they mention organic food much less often. In addition, almost 70 per cent of the respondents reported that they themselves had taken action to promote the use of local or organic food in some way. At the same time, municipal elected officials — that is, members of municipal councils and boards — were considered the most active group of actors in promoting the use of both local food and organic food, so at least some work has already been done to take the matter forward at the decision-making level. The future development of the use of local and organic food is related to many different factors and issues, some of which may increase the use of local and organic food and others reduce their use. Factors that would increase the use of local and organic food include increasing knowledge, emphasising sustainable development and security of supply, as well as the general attitude towards local and organic food. Correspondingly, municipal decision-makers estimated that the use of local and organic food may decline or be challenged especially by the weakening availability of products, the tightened financial situation of municipalities and the centralisation of procurement. Overall, they identified current competition and procurement legislation, centralised sourcing and the uneven supply of products as obstacles to the use of local and organic food in the last few years, in addition the price of organic food. Three key conclusions can be drawn from the results of the survey aimed at municipal decision-makers. First, municipal decision-makers need more information about their municipality’s food procurements. Second, municipal decision-makers have an important role in promoting the use of local and organic food precisely because they devise the strategic policies concerning municipal food procurement, which should receive more attention in accordance with the nationally set goals. Third, there is a need for more discussion on food procurement between municipal decision-makers, those responsible for procurement and often also the region’s food processors. Therefore, the contribution of municipal decision-makers is also needed to achieve the goals defined in the local and organic programmes.

kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset

taulukot saavutettavia

looginen lukemisjärjestys