Clostridium botulinum tyyppien A, B, E ja F esiintyminen naudan ulosteessa laidunkaudella

Clostridium botulinum on gram-positiivinen, anaerobinen bakteeri, jota esiintyy maaperässä ja vesistöjen sedimenteissä maailmanlaajuisesti. Epäsuotuisissa olosuhteissa se tuottaa kestävän itiön. Ympäristön itiöt voivat kontaminoida sekä elintarvikkeita että eläinten rehuja. C. botulinumin tuottama botulinumtoksiini on yksi vahvimmista tunnetuista myrkyistä ja se sairastuttaa niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Myös nauta on botulinumtoksiinille herkkä. Maailmalla on raportoitu useita tapauksia, joissa karja on sairastunut ja menehtynyt botulismin aiheuttamiin halvausoireisiin. Suomessa on ollut naudan botulismiepäilyjä, mutta tapauksia ei ole raportoitu. Yleisesti tapaukset liittyvät pilaantuneen säilörehun syöttämiseen. Osalta sairastuneista naudoista on pystytty eristämään C. botulinumin itiöitä tai toksiinia ruoansulatuskanavasta tai ulosteesta. Tässä työssä tutkittiin C. botulinum -itiöiden mahdollista esiintymistä naudan ulosteessa laidunkaudella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko naudan uloste mahdollinen kontaminaatiolähde hunajassa esiintyville C. botulinumin itiöille. Mehiläiset käyttävät vettä sekä pesän lämmönsäätelyyn että omaksi ravinnokseen. Lantaloiden vedestä ne saavat tarvitsemiaan kivennäisaineita. Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu C. botulinumin itiöiden esiintymistä naudan ulosteessa. Näytteet kerättiin keinosiementäjien avustuksella sadalta eri naudalta eri puolilta Suomea. Näytteenottotiloilla karjanhoitaja täytti kyselykaavakkeen, jonka avulla selvitettiin mm. nautojen ruokintaa, vedensaantia ja laidunolosuhteita. C. botulinumin detektio tehtiin rikastuksen jälkeen multiplex-PCR-menetelmällä. Itiöiden määrä määritettiin MPN (Most Probable Number) -menetelmää käyttäen. Näytteistä punnittiin 1 g:n erissä kymmenen putken sarjat, joista positiivisen tuloksen antaneiden putkien lukumäärästä MPN-luku laskettiin. Käytetyllä menetelmällä naudan ulostenäytteistä todettiin C. botulinumin suhteen positiiviseksi kaksi (2 %) näytettä. Niiden itiöiden määrä oli vähäinen, ka. 11 kpl itiöitä/ 100 g näytettä. Vähäisen itiöiden esiintyvyyden takia tulosta ei voida käsitellä tilastollisesti ja siten ei voida sanoa onko positiivisten eläinten esiintymisellä alueellista vaihtelua. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että uloste ei olisi merkittävä hunajan kontaminaatiolähde.