Torrefied wood pellets as an alternative fuel to coal : climate benefits and social desirability of production and use

The objective of this thesis is to study the climate impacts and the social returns and social desirability of torrefied wood pellet production and use as an alternative fuel to coal. The raw material of torrefied pellets is forest chips and production and use are assumed to take place in Finland. Climate impacts are assessed with focus on the full fuel chain, or the torrefied pellet life cycle. A brief review of other environmental impacts of the fuel chain is also provided. A socio-economic model is then developed for analyzing how desirable torrefied pellet production and use would be from society’s viewpoint when both private profits and climate benefits are taken into account. The model is applied to a hypothetical case where torrefied pellets are produced in Northern Finland and co-fired with coal at Helsingin Energia’s cogeneration plant. The purpose of this study is thus to analyze whether co-firing torrefied pellets with coal in combined heat and power production generates social surplus and is socially desirable when both net climate benefits and the private revenue and costs of torrefied pellet production and use are taken into account. Results show that co-firing torrefied pellets and coal in combined heat and power production leads to a reduction in greenhouse gas emissions compared to a coal-only situation when the life cycle of both fuels is taken into account. In the case studied, torrefied pellet production and use also generates positive social returns. The energy producer’s private profits proved to have the greatest impact on net social benefits.

Tutkielman tavoitteena on arvioida biohiilen eli torrefioidun ja pelletöidyn biomassan tuotannon ja käytön ilmastovaikutuksia ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta, kun sillä korvataan kivihiiltä. Biohiilen raaka-aineena on metsähake, ja tuotannon ja käytön oletetaan tapahtuvan Suomessa. Ilmastovaikutusten tarkastelussa otetaan huomioon koko polttoaineketju eli biohiilen elinkaari. Käsittelen lyhyesti myös ketjun muita ympäristövaikutuksia. Työssä kehitellään yhteiskuntataloudellinen malli, jonka avulla voi tutkia biohiilen tuotannon ja käytön yhteiskuntataloudellista kannattavuutta tilanteessa, jossa sekä ilmastohyödyt että yksityiset tuotot ja kustannukset otetaan huomioon. Mallia sovelletaan hypoteettiseen case-tapaukseen, jossa biohiiltä tuotetaan Pohjois-Suomessa ja poltetaan yhdessä hiilen kanssa Helsingin Energian Salmisaaren yhteistuotantolaitoksella. Työn tarkoituksena on siis tutkia, tuottaako biohiilen ja kivihiilen seospoltto sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hyötyä yhteiskunnalle, kun sekä ilmastohyödyt että yksityiset tuotot ja kustannukset biohiilen tuotannosta ja käytöstä otetaan huomioon. Tulokset osoittavat, että kivihiilen osittainen korvaaminen biohiilellä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kun molempien polttoaineiden elinkaari otetaan huomioon. Tarkastellussa case-tapauksessa biohiilen tuotanto ja käyttö tuottaa positiivisen hyödyn yhteiskunnalle. Energiantuottajan yksityiset voitot osoittautuivat suurimmaksi yhteiskunnallisiin nettohyötyihin vaikuttavaksi tekijäksi.