Palvelukanavan merkitys yksityismetsänomistajien asiakaspysyvyydelle puunhankintaorganisaatiossa

Yksityiset metsänomistajat muodostavat merkittävän ryhmän metsäalalla Suomessa, sillä he omistavat yli puolet metsämaasta. Yksityiset metsänomistajat ovat myös tärkeä asiakasryhmä metsäteollisuudelle, sillä suurin osa metsäteollisuuden hankkimasta teollisuuspuusta on peräisin yksityismetsistä. Pysyvän asiakassuhteen varmistaminen tämän tärkeän sidosryhmän kanssa onkin tärkeää puunhankintaorganisaatiolle. Digitaalisten palveluiden merkitys metsänomistajille on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Metsäalalla ei ole kuitenkaan tutkittu, mikä on digitaalisten metsänomistajapalveluiden merkitys yksityismetsänomistajien asiakaspysyvyyteen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää yksityismetsänomistajien asiakaspysyvyyttä ja digitaalisten metsänomistajapalveluiden merkitystä asiakaspysyvyyteen. Tutkielma tehdään toimeksiantona suomalaiselle metsäteollisuusyrityksen puunhankintaorganisaatiolle. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineistona hyödynnetään tutkielman toimeksiantajan asiakastietojärjestelmästä kerättyä pitkittäisaineistoa. Asiakaspysyvyyttä seurattiin vuosina 2018–2022. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin logistista regressioanalyysiä, ristiintaulukointia, khiin neliö - testiä ja riippumattomien otosten t-testiä. Tutkimustulokset osoittavat, että miesten asiakaspysyvyys on naisia parempi. Metsätilan sijaintikunnan ulkopuolella asuminen puolestaan heikentää asiakaspysyvyyttä. Metsäpinta-alan kasvu parantaa asiakaspysyvyyttä vain lievästi, mitä voidaan pitää yllättävänä tuloksena. Tarkastellessa digitaalisia metsänomistajapalveluita käyttäviä, voidaan todeta, että heillä on huomattavasti korkeampi asiakaspysyvyys kuin palveluita käyttämättömillä. Metsänomistajan iän kasvu on asiakaspysyvyyttä heikentävä tekijä digitaalisia metsänomistajapalveluita käyttävissä. Tutkielma tarjoaa lisää tietoa asiakaspysyvyydestä metsäalalla. Aineiston keruutavan vuoksi saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää luotettavasti. Jatkotutkimuksissa asiakaspysyvyyttä voitaisiin tutkia pidemmällä ajanjaksolla. Lisää tutkimusta tarvitaan myös metsänomistajien näkemyksistä ja asenteista asiakaspysyvyyteen ja digitaalisiin metsänomistajapalveluihin liittyen.