Tuotantotekniikan ja säilytysajan vaikutus kasvihuonekurkkujen ja -tomaattien aistittavaan laatuun

Finland has moved from growing vegetables by natural light to year-round greenhouse production using artificial lighting. Determination of sensory effects on greenhouse-grown vegetables is important as sensory evaluation provides information which chemical methods can not. It can tell us about the quality of samples which affects the consumers' behaviour. There are different opinions on how the quality of vegetables should be determined. The consumers are dissatisfied with the quality of vegetables and fruits, although the variety of products is larger than ever. The aim of this study was to find out how artificial lighting contributes to the sensory quality of greenhouse tomatoes and cucumbers compared to traditional natural lighting, and how storage affects the sensory attributes of the samples. In this study there were two sets of tomatoes and two sets of cucumbers, representing two different harvest seasons. Sensory evaluation involved two steps. The first step was to sort the samples and the second step was to generate a profile using descriptive analysis. Sorting was found to give some approximate information on differences between tomato and cucumber samples. MDS-maps dimensions were presented by age and lighting technique. The reliability of sorting results was quite good. The quality of the natural products was inconsistent. Production technology had more of an effect on cucumber samples than tomato samples. Natural light cucumbers were, for example sweeter and softer than artificial light cucumbers. Age had an especially large effect on cucumber appearance characteristics. There were less differences between tomato samples than cucumber samples. Production technology had less of an effect on tomato samples than age, e.g. hardness decreased during storage. In this study, it was found that artificial lighting has little effect on the sensory quality of Finnish greenhouse tomatoes compared with tomatoes grown under natural light.

Kasvihuonetuotannossa Suomessa on tapahtunut vuosien 1990 - 2000 aikana suuria muutoksia. Kasvatuksessa on siirrytty luonnonvalomenetelmästä ympärivuotiseen keinovalomenetelmään. Kasvisten laadun aistinvarainen tutkiminen on tärkeää, saatava tieto tuotteen laadusta ennustaa myös kuluttajien suhtautumista tuotteeseen. Tutkielman kirjallisuusosassa käsitellään kasvihuonekurkun ja -tomaatin ominaisuuksia ja laatua, sekä näihin liittyviä tekijöitä. Kasvisten laadun käsite on laaja ja siitä esiintyy erilaisia tulkintoja. Kuluttajien on todettu olevan tyytymättömiä hedelmien ja vihannesten laatuun, vaikka tuoteryhmän valikoimat ovat nykyään suuremmat kuin koskaan. Tutkielman tavoitteena oli määrittää aistinvaraisesti, onko luonnonvalo- ja keinovalomenetelmällä tuotettujen kurkkujen ja tomaattien aistittavassa laadussa tuotantotekniikasta, vuodenajasta tai säilytysajasta johtuvaa eroa. Tutkimukseen kuului kaksi eri satokautta. Arvioinnit koostuivat kahdesta osasta. Ensimmäisessä vaiheessa näytteet lajiteltiin lajittelumenetelmän mukaisesti. Menetelmän periaatteena on jakaa näytteet ryhmiin eri ominaisuuksien mukaisesti. Näytteiden tarkempaan kuvailuun käytettiin kuvailevaa analyysia. Lajittelulla voidaan saada suuntaa-antavia tuloksia näytteiden eroista. Tulosten tarkasteluun käytetyistä MDS-kartoista oli löydettävissä dimensioille selittäjät, ikä ja tuotantotapa. Vähiten tietoa lajittelulla saatiin tomaatin syyskuun sadon näytteistä, jotka kuvailevankin analyysin perusteella erosivat hyvin vähän toisistaan. Ongelmaksi koettiin näytteiden sisäiset laatuvaihtelut, joita luonnontuotteissa aina on. Eri tekniikoilla kasvatetuista kurkuista luonnonvalonäytteet olivat kuvailevan analyysin perusteella mm. makeampia ja voimakkaamman hajuisia kuin keinovalonäytteet. Keinovalonäytteet olivat mm. kovempia ja karvaampia kuin luonnonvalonäytteet. Kurkkunäytteissä ikä vaikutti erityisesti ulkonäköön. Tomaattinäytteiden väliset erot olivat vähäisempiä kuin kurkkunäytteiden väliset erot. Tuotantotekniikalla ja iällä oli vaikutusta erityisesti kurkkunäytteisiin. Iällä oli suurempi vaikutus tomaattinäytteisiin kuin tuotantotekniikalla, mm. kovuus väheni ajan kuluessa. Tulosten perusteella kävi ilmi, ettei lisävalaistuksella ole suurta vaikutusta suomalaisten tomaattien laatuun.