The effects of exchange rates in sawnwood exports from Finland and Sweden during the EMU regime | Valuuttakurssien vaikutus Suomesta ja Ruotsista suuntautuvan sahatavaran vientiin EMU:n oloissa

Forest industries of many forest-rich Nordic nations have traditionally been highly export oriented, where domestic demand is not sufficient to guarantee the existing production capacity. Under these circumstances the exchange rate, the value of the domestic currency relative to that of the trading partners, becomes then one of the most important macroeconomic considerations. In the short run it determines the profitability and competitiveness, and thus each firm’s survival. In the long run, firms may e.g. hedge against unfavourable currency fluctuations or anticipate future currency developments and stipulate them in their long-term sales contracts. Firms also have the possibility to act strategically by absorbing some or all of a currency change in export prices and this way affecting traded quantities. Although theoretical contributions to the literature fail to conclusively validate this hypothesis and the results of empirical estimations are widely mixed, studies concerning forest products trade have often found evidence of exchange rate effects on traded quantities. Previous studies concerning Finnish forest product exports have reported the use of exchange rate changes to alter prices in the buyer’s currency, especially as a consequence of deliberate currency fixing. For example devaluations, often used to downsize the effect of a rising domestic cost level, have increased the price competitiveness and export quantities of Finnish forest industry firms. Realization of the third phase of the European Economic and Monetary Union (EMU) on the beginning of 1999 merged the participating countries’ currencies into the euro at an irrevocable fixed rate, which then eliminated the possibility to independently realign the currency value. Moreover, exchange rate effects, and hence exchange rate risks, have exclusively been vanished from intra-EMU trade. This has meant the opening of a whole new market for many small open economies. At the same time, a change in the business environment could have caused severe adaptation problems to some Finnish forest industry firms. The aim of the present study is to examine the effects of Finland’s EMU participation on its sawnwood exports to the main export markets in United Kingdom and Germany. As Finland’s most important competitor Sweden decided to remain outside the monetary union, it was chosen to serve as a reference point for the possible effects the loss of an independent monetary policy has had. Weakening of the krone against the euro for the past years has brought additional interest on the topic. The emphasis is on studying relative prices and its effects on traded quantities through the long-run exchange rate pass-through phenomenon for the period 1995- 2008. The empirical estimation is carried out by applying Johansen’s cointegration method for the separate partial equilibrium model systems, for each bilateral trade of Finland and Sweden to both destination markets. The results give evidence that Finnish sawnwood exports have been affected to a great extent by currency movements. Depreciations of the euro have boosted export demand, whereas appreciations have, in turn, dampened imports from Finland. The pricing strategy exploited by Swedish exporters has been somewhat opposite to Finnish exporters’. This has meant both a more stable price for Swedish sawnwood importers and export demand faced by Swedish exporters. These findings further suggest only minor negative effects of Swedish krone depreciations on Finnish sawnwood firms’ price competitiveness. Nevertheless, Swedish exporters have been able to achieve higher profits, which seems to have been an important consideration behind some recent shifts of production from Finland to Sweden.

Metsäteollisuudet monissa metsävarannoiltaan rikkaissa pohjoismaissa ovat perinteisesti olleet hyvin vientisuuntautuneita, joissa kotimainen kysyntä ei riitä kattamaan olemassa olevaa tuotantokapasiteettia. Näissä oloissa valuuttakurssi, kotimaan valuutan arvo suhteessa kauppakumppanimaan valuutan arvoon, muodostuu yhdeksi tärkeimmäksi huomioon otettavaksi makroekonomiseksi tekijäksi. Valuuttakurssimuutokset näkyvät yrityksen kannattavuudessa ja kilpailukyvyssä ja näin ollen myös määrittelee kunkin viejän selviytymisen lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä yritykset voivat esimerkiksi suojautua epäedullista valuuttakurssikehitystä vastaan tai ottaa huomioon ennustetun kehityksen pitkäaikaisissa myyntisopimuksissa. Viejäyritykset voivat myös toimia strategisesti absorboimalla osan tai koko valuuttakurssimuutoksen vientihintaan ja näin ollen vaikuttaa vaihdetun tavaran määrään. Vaikka teoria ei täysin pysty todistamaan tätä väitettä ja tulokset empiirisistä estimoinneistakin ovat moninaiset, tutkimukset metsäteollisuustuotteiden kaupasta ovat usein viitanneet valuuttakurssimuutosten vaikuttaneen vaihdettuihin määriin. Aiemmat tutkimukset koskien Suomen metsäteollisuustuotteiden vientiä ovat raportoineet valuuttakurssimuutosten käyttöä vientihinnan muuntamiseen ostajamaan valuutassa, erityisesti valuutan arvon tarkoituksellisen muuntamisen seurauksena. Esimerkiksi devalvaatioita, joita usein käytettiin kotimaisen hintatason noustessa liian korkeaksi, hyödynnettiin metsäteollisuudessa nostamalla hintakilpailukykyä ja vientimääriä. Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen realisoituminen myötä vuoden 1999 alusta sitoi jäsenmaiden valuutat yhteiseen valuuttaan, euroon, peruuttamattomalla kiinteällä kurssilla, mikä samalla poisti mahdollisuuden itsenäiseen kurssin arvon muuntelemiseen. Lisäksi valuuttakurssivaikutukset ja sitä myöten myös valuuttakurssiriskit ovat poistuneet kokonaan EMU:n sisäisestä kaupasta. Tämä on avannut kokonaan uuden markkinan monelle pienelle avoimelle taloudelle. Muutos liiketoimintaympäristössä on samalla kuitenkin myös merkinnyt mahdollisia sopeutumisongelmia suomalaisille metsäteollisuusyrityksille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella EMU:un liittymisen vaikutuksia Suomen sahatavaran vientiin sen päämarkkinoille Iso-Britannian ja Saksaan. Johtuen Suomen tärkeimmän kilpailijamaan, Ruotsin, jättäytymisestä rahaliiton ulkopuolelle, päätettiin sen sahateollisuuden viennin kehitystä käyttää referenssinä itsenäisen rahapolitiikan menettämisen seurausten arvioimiseen. Viime vuosina koettu Ruotsin kruunun heikkeneminen suhteessa euroon on tuonut erityistä lisämielenkiintoa aiheeseen. Painopiste on suhteellisten hintojen tutkimisessa ja niiden vaikutuksissa vaihdettuihin määriin. Tätä tutkitaan pitkän ajan valuuttakurssin läpimenon (pass-through) seurauksena vientihintoihin tarkasteluajanjaksolla 1995-2008. Tutkimuksen empiirinen estimointi toteutetaan käyttämällä Johansenin yhteisintegroituvuusmenetelmää kullekin yksittäiselle, kahdenvälistä kauppaa kuvaavalle, osittaisen tasapainon mallille. Tulokset antavat viitteitä huomattavista valuuttakurssivaikutuksista Suomen sahateollisuuden vientiin. Yleisesti, euron heikkeneminen on voimistanut viennin kysyntää, kun taas valuutan vahvistuminen on vaimentanut sahatavaran tuontimääriä Suomesta. Ruotsalaiset sahatavaran viejät ovat puolestaan omaksuneet suurelta osin vastakkaisen hinnoittelustrategian. Tämä on tarkoittanut sekä vakiintuneempaa hintaa sahatavaran tuojille Ruotsista että kysyntää ruotsalaisille viejille. Nämä tulokset edelleen viittaavat siihen, että Ruotsin kruunun heikkeneminen ei ole vaikuttanut koko painollaan suomalaisten viejien hintakilpailukykyyn. Kuitenkin, ruotsalaiset sahatavaran viejät ovat pystyneet saavuttamaan korkeampia voittoja, mikä on osaltaan ollut vaikuttamassa viimeaikaisiin tuotannon siirtoihin Suomesta Ruotsiin.