Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen rakennetuilla kosteikoilla : Tapaustarkasteluna Nummelan kosteikkopuistot

Kosteikot ovat yksi maailman monimuotoisimmista ekosysteemeistä ja ne tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluja. Kosteikkojen tärkeys ekosysteemipalveluja tuottavana ympäristönä on tunnustettu kansainvälisesti. Tästä huolimatta niiden määrä on jatkuvasti vähentynyt, ja väestönkasvu uhkaa entistä useampia kosteikkoja. Life+ Keidas-hanke, jonka puitteissa tämä maisterintutkielma on toteutettu, on pyrkinyt tuomaan kosteikot taajama-alueille, missä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja, kuten tulvasuojelua, voidaan hyödyntää kompensoimaan maankäytön muutosten tuomia haasteita. Taajamakosteikot tarjoavat lähialueiden asukkaille viherkeitaita, joissa he voivat virkistäytyä ja rentoutua. Rakennetuilla taajamakosteikoilla saavutetaan myös sade- ja sulamisvesien eli hulevesien luonnonmukaista hallintaa ja tuetaan elinympäristöjä. Ilmastonmuutoksen myötä säätilojen ennustetaan äärevöityvän. Suomessa etenkin kovien rankkasateiden ja sadannan määrän on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. Tällöin myös parempi hulevesien hallinta korostuu. Rakennettujen kosteikkojen ekosysteemipalveluiden arvoa Suomessa ei ole tämänhetkisen tiedon mukaan vielä tutkittu. Tämän lisäksi ihmisten käsityksiä rakennetuista kosteikoista on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on: 1) selvittää rakennettujen taajama- ja maatalouskosteikkojen ekosysteemipalveluiden arvoa Vihdin kunnan asukkaille Vihdin Enäjärven valuma-alueella ja 2) selvittää, mitkä ovat Vihdin kunnan asukkaiden asenteet (eng. attitudes), käsitykset (eng. perceptions) ja uskomukset (eng. beliefs) rakennetuista kosteikoista. Tutkimuksessa suoritettiin kyselytutkimus rakennetuista kosteikoista 1000 Vihdin kunnan asukkaalle. Kyselyn arvottamisosio suoritettiin valintakoemenetelmällä eli CE-menetelmällä. Arvotettavia ominaisuuksia oli yhteensä neljä: 1. virkistysmahdollisuudet, 2. kasvi- ja eläinlajit, 3. Enäjärven tila ja 4. tiedottaminen. Tutkimuksessa käytettynä maksumekanismina toimi vuotuinen kotitalouskohtainen hulevesimaksu. Kyselyn postitus suoritettiin kolmessa eri vaiheessa kesän 2016 aikana. Kysely oli auki yhteensä viisi viikkoa, jonka aikana vastauksia saatiin 277. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 27,7%. Vastauksia kerättiin sähköisesti ja postitse. Tutkimuksen arvottamistuloksia analysoitiin Multinomial Logit-mallilla. Malleja tehtiin yhteensä kaksi. Ensimmäinen oli niin sanottu perusmalli ilman vastaajien taustamuuttujia ja toinen malli oli malli taustamuuttujilla. Arvottamistuloksista käy ilmi, että vastaajat ovat valmiita maksamaan merkittäviäkin summia eri ominaisuuksista. Eniten valmiita oltiin maksamaan Enäjärven tilan muutoksesta. Seuraavaksi eniten valmiita oltiin maksamaan virkistäytymismahdollisuuksien, tiedottamisen ja lajimäärän lisäyksestaArvotetuista ominaisuuksista tiedottaminen oli ainoa, joka muodostui vain harvoin tilastollisesti merkitseväksi muiden tulosten ollessa merkitseviä 1–5% tasolla. Taustamuuttujat vaikuttivat jonkin verran vastaajan maksuhalukkuuteen. Rakennetulla kosteikolla aiemmin käynyt ihminen oli keskimääräistä vastaajaa valmiimpi maksamaan rakennettujen kosteikkojen kehittämisestä. Maksuhalukkuutta nosti lisäksi muun muassa se, jos vastaajan kotitalouden tulot olivat korkeat, ja jos vastaaja suunnitteli asuvansa alueella yli viisi vuotta. Maksuhalukkuutta laski esimerkiksi se, jos vastaaja oli mies ja asui omakotitalossa. Asenteita, käsityksiä ja uskomuksia koskevista tuloksista käy ilmi, että suurin osa vastaajista suhtautuu myönteisesti rakennettuihin kosteikkoihin ja uskoo niistä olevan pääosin hyötyä ympäristölleen. Eniten hyötyä vastaajille koitui taajamakosteikoiden myönteisestä vaikutuksesta maisemaan. Vastaajista 72% oli mahdollisesti valmiita osallistumaan vesiensuojeluun seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän lisäksi Keidas-hanke ja sen vaikutukset koettiin pääosin positiivisiksi tekijöiksi Vihdissä.

Wetlands are one of the most diverse ecosystems in the world. They provide numerous different ecosystem services and their importance has been acknowledged internationally. However, the number and extent of wetlands has continued decreasing globally and the increasing population poses threats on more and more wetlands. The Life+ Urban Oases project (fin. Keidas-hanke), that has made this Masters Thesis possible, has pursued to bring wetlands into urban areas, where the ecosystem services, such as flood control, which they provide can be utilized to compensate for challenges brought about by changes in land use. Urban wetlands provide local population recreational and relaxing green oases. Urban wetlands also provide natural system stormwater management mitigating water quality and habitats. It is predicted that climate change will increase severity of weather extremes. Especially the probability of heavy rainstorms is expected to increase in Finland which will emphasize better stormwater management. The value of ecosystem services provided by stormwater wetlands has not been previously measured in Finland. Furthermore, beliefs of people on constructed or created wetlands in general has been studied very little. This study had two objectives: 1) To evaluate the value of the ecosystem services of constructed urban and agricultural wetlands within the Municipality of Vihti. This was carried out within the Lake Enäjärvi watershed. 2) To study what are the attitudes, perceptions and beliefs of the Vihti residents towards constructed wetlands. The study was conducted with the help of a questionnaire which was sent to 1000 Vihti residents. The valuation was conducted with the choice experiment method. There were four different attributes in total: 1. recreational possibilities, 2. number of plant and animal species, 3. the state of the Lake Enäjärvi and 4. informing. The used payment vehicle was annual stormwater fee for a household. Questionnaires of this study where sent in three different phases during the summer 2016. The survey received 277 responses during the five-week time it was open. The response rate of the survey was 27,7%. Responses were gathered by mail and on a web-based survey. Valuation results of this study were analyzed with the Multinomial Logit-model. All together two different models were made. The first one had only the valuated attributes in it whereas the second model also included different background information. For the valuation we could draw a conclusion that the respondents where willing to pay fairly big amounts for certain attributes. They were the most willing to pay for the improvement in the state of Lake Enäjärvi. The second most valuated attribute was the recreational possibilities followed by informing and the increase in the amount of plant and animal species. Of the valuated attributes, all of them, exept informing, were statistically significant at all times in the level of 1–5%. Background information had an impact on the willingness to pay to some extent. For example a person who had previously visited a constructed wetland was more eager than an average respondent to pay for developing constructed wetlands. The WTP also increased if the respondeds household had higher income and he/she was planning to live more than five years in Vihti. WTP decreased if the respondent was male and he/she lived in a detached house. Results from the questions measuring respondents’ attitudes, perceptions and beliefs reveals that most of the respondents’ attitudes towards constructed wetlands are positive and they believe that constructed wetlands create benefits to the surrounding areas. The most beneficial aspect which urban wetlands were felt to provide was the benefit of views of an augmented landscape. 72% of the respondents indicated willingness to participate in water environment conservation activities during the next five years. Finally, most of the respondents felt that the results of the Urban Oases project and it presence in Vihti were positive.