Metsäenergian kuljetusten optimoinnin toteutuminen Metsä Forestin Lohjan ja Turun hankinta-piirien alueella | Implementation of forest energy transport optimization in the Metsä Forest procurement districts of Lohja and Turku

Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin fossiilisista polttoaineista vaatii ympäristöllisesti kestäviä, taloudellisesti kannattavia ja varmatoimisia energialähteitä. Kestävä metsähakkeen saanti kilpailukykyiseen hintaan ja laatuun on elintärkeää, jotta kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan pitkällä aikavälillä. On havaittu, että metsähakkeen kulutuksen taloudellisuutta ja päästö-vähennyksiä edistää tehokas toimitusketju. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Metsä Forestin Lohjan ja Turun hankintapiirien alueella toteutuneen metsäenergian kuljetusten optimoinnin onnistumista lämmityskausina 2015–2022. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti karsimattoman energiarangan, latvusmassan sekä karsitun energiarangan kuljetuslogistiikan matemaattiseen lineaariseen optimointiin. Pyrkimyksenä on tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat optimoinnin onnistumiseen, sekä arvioida optimointimallin hyödyllisyyttä osana yrityksen logistiikkasuunnittelua. Tutkimus jakautuu teoriaosuuteen ja empiiriseen tutkimukseen. Aluksi tutkitaan metsähakkeen toimitusketjun ominaisuuksia ja mahdollisia rajoitteita, sekä esitellään lineaarisen ohjelmoinnin metodit logistiikan mallintamiseksi. Tutkimuksen empiirisessä osassa kehitetään ensin lineaarinen optimointimalli ja analysoidaan sitten sen tuottamaa optimaalista ratkaisua verrattuna todellisuudessa tapahtuneeseen kuljetusprosessiin. Tulokset osoittavat, että lineaarisen optimoinnin avulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä metsäenergian logistiikkakuluissa. Säästöt syntyvät toimitusmatkojen lyhenemisestä. Lineaarinen optimointimalli osoittautui hyödylliseksi työkaluksi metsäenergian toimituslogistiikan taktisessa suunnittelussa. Jatkotutkimuksessa ehdotetaan optimointia laajennettavaksi koko Metsä Forestin hankinta-alueelle, jotta piirien väliset energiavirrat voidaan ottaa huomioon. Lisäksi jäi ja tutkittavaksi, miten teollisuuden sivutuotteet voitaisiin integroida osaksi kokonaisvaltaista optimointia.