Economic Integration and Sanitary and Phytosanitary Measures in Agricultural Trade : Analysis of EU−US Poultry Meat Trade

Tutkimusaiheena on taloudellinen integraatio, mikä käytännön tasolla tunnetaan alueellisina kauppasopimuksina. Alueelliset kauppasopimukset ovat kahden tai useamman maan välille solmittuja kumpiakin osapuolia hyödyttä-viä kauppasopimuksia. Tutkimus keskittyy maataloustuotteiden kauppaan, sillä kansainvälisestä maataloustuot-teiden kaupasta jo yli puolet käydään alueellisten kauppasopimusten sisällä tai niiden välillä. Tutkimuksessa keskeisenä osana oli teoreettisen kehyksen luominen terveys- ja kasvinterveysäädösten aiheutta-mille kauppavaikutuksille. Tarkastelussa todettiin kauppavaikutusten riippuvan sääntöjen noudattamisesta aiheu-tuvasta rasitteesta (burden of compliance) sekä terveys- ja kasvinterveyssäädöksen luonteesta (nature of a SPS measure). Teoreettista kehystä sovellettiin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliseen siipikarjanlihakauppaan. Lopuksi tutkimuksessa laskettiin siipikarjanlihakauppaa koskevan politiikkamuutoksen seurauksena tapahtuvia muutoksia tuottajan ja kuluttajan hyvinvoinnissa EU:n alueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin staattista osittaistasapainomallia (Partial equilibrium comparative static analysis), johon yhdistettiin Marshallilainen taloudellisten ylijäämämääreiden kehys (Marshallian economic surplus fra-mework). Tuottajanja kulttajan ylijäämät laskettiin vertaamalla hyvinvoinnin tasoja lähtötilanteessa sekä politiik-kamuutoksesta jälkeen. Analyysissä käytettiin lyhyen aikavälin tarkastelua ja perusvuodeksi valittiin 2013. EU:n markkinoille määritettiin lineaariset kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden avulla laskettiin markkinatasapaino ja edel-leen määritettiin kuluttajan ja tuottajan ylijäämä sekä niissä tapahtuvat muutokset. Tarjonnan ja kysynnän hinta-joustojen puutteellisuuden vuoksi suoritettiin herkkyysanalyysiä useilla joustojen arvoilla. Joustojen muutoksilla havaittiin olevan vaikutusta tuloksiin. Politiikkamuutoksen seurauksena EU:n siipikarjanlihan tuottajahinnan oletettiin laskevan 20 %. Perusanalyysin tulokset osoittivat, että kuluttajan hyvinvointi kasvaisi 13,2 miljardia euroa (+22,4 %) lähtötilanteeseen verrattuna kun taas tuottajan hyvinvointi laskisi 10,7 miljardia euroa (−24,7 %). Tämän analyysin perusteella todettiin, että nykyinen kauppaa rajoittava terveys- ja kasvinterveyssäädös aiheuttaa yhteiskunnalle 0,3 miljardia euroa hyvin-vointitappiota. Nykyisen EU:n terveys- ja kasvinterveyssäädöksen todettiin vaikuttavan siipikarjanlihakauppaan Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Taloudellisen integraation teoriaan nojaten, säädöksen poistaminen tai eri standardiin perustuvan tuotantotavan hyväksyminen kauppasopimuksen myötä johtaisi siipikarjanlihan tuonnin lisääntymiseen Yhdys-valloista. Jos kauppaa ei rajoiteta, EU:n siipikarjanlihan hintataso alenee ja tuotanto vähenee. Kulutus lisääntyy alhaisemman hintatason seurauksena ja kuluttajat hyötyvät kasvaneista kulutusmahdollisuuksista. Terveys- ja kasvinterveyssäädösten kauppa- ja hyvinvointivaikutusten määrittäminen vaatii vielä jatkotutkimusta. Säädöksistä johtuvia vaikutuksia on tutkittu verrattain vähän, mikä selittyy niiden mittaamisen vaikeudella sekä teoreettisen taustan puutteella. Tässä tutkimuksessa kehitettiin alustava teoreettinen kehys, minkä avulla määreitä voidaan luokitella sekä kauppavaikutuksia analysoida. Tutkimusta tehdessä ilmeni myös, että siipikarjanlihan tarjonta- sekä kysyntäjoustojen estimoinnille olisi tarvetta.

Economic integration refers to the theoretical background which is based on the functioning of regional trade agree-ments (RTAs). Trade in context of economic integration embodies special characteristics in comparison to classical free trade. The special characteristics are contested whether they are welfare enhancing or diverting. RTAs are trade agree-ments between two or more countries and their number has been increasing during the last decades. Such agreements play an important role in international agro-food trade as already over 50% of agricultural products are traded within or between RTAs. The increase in number of RTAs and wider inclusion of agricultural trade in these agreements have revealed new agricultural trade policy measures which distort trade in agro-food products. These are so called non-tariff measures of which this study focuses on sanitary and phytosanitary (SPS) measures. The legitimate intention of such measures is to protect plant, animal and human health and prevent the spreading of harmful pathogens through international trade. This study attempted to create a theoretical framework for analysis of trade effects caused by SPS measures. The ef-fects were found to depend first of all on the burden of compliance and the nature of a SPS measure. Burden of com-pliance was divided into three dimensions of specific, uniform or universal measures according to whom the costs are due. For the nature of the SPS measures three categories were identified: cost-increasing, quantity-restricting and combining SPS measures. The developed theoretical framework was applied to analyze the case of poultry meat trade between the EU and the US in a case where the SPS measure becomes ineffective. The SPS measure of pathogen reduction treatments (PRTs) applied by the EU was identified as a combining measure. After having analyzed the trade effects in partial equilibrium framework, the changes in economic welfare for the EU poultry meat market were quanti-fied. The quantification of the economic welfare measures was made by using partial equilibrium comparative static analysis combined with Marshallian economic surplus framework. Economic surplus measures were calculated by comparing the initial welfare levels with the corresponding levels after the policy change. The analysis concentrated on short-term effects and the base year used was 2013. The calculations proceeded by defining supply and demand equations to calculate equilibrium price and quantity in the present policy regime which enabled calculations of consumer and pro-ducer surpluses. Then, the new trade policy regime was introduced by manipulating producer price. Equations defined in the first stage were used to calculate new quantities for production and consumption in the EU. Then, consumer and producer surpluses were calculated in the new trade policy regime. Finally the obtained results were compared with each other. The results of the welfare analysis show that the SPS measure concerning the use of PRTs in poultry meat has impact on producer and consumer welfare in the EU. Consumer welfare increased after the SPS measure became ineffective. The explanation is the decrease in price which lead to increase in consumption. However, producer welfare decreased as a consequence of lower price. The production of poultry meat decreased which meant that the gap between the EU production and consumption increased. This indicated that the import demand for poultry meat increased for the EU. If the imports were not restricted from the US, consumers would be able to obtain the higher welfare level than before the change in policy regime.