Associations of food motives with red meat and legume consumption in the Finnish adults | Ruoanvalinnan motiivien yhteys punaisen lihan ja palkokasvien kulutukseen suomalaisilla aikuisilla

Tausta ja tavoitteet: Ihmisten terveyden ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että punaisen lihan kulutus laskee ja palkokasvien nousee. Jotta tehokkaita, tietyille ryhmille sopivia interventioita pystytään suunnittelemaan, täytyy tunnistaa, mitkä ruoanvalinnan motiivit ovat punaisen lihan ja palkokasvien kulutuksen taustalla erilaisten ryhmien kesken. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten punainen liha ja palkokasvien kulutus on yhteydessä ruoanvalinnan motiiveihin ja eroavatko nämä yhteydet naisten ja miesten sekä eri ikäryhmien välillä. Menetelmät: Tutkittavat olivat suomalaisia aikuisia, jotka olivat osallistuneet THL:ssä toteutettuun DILGOM 2014 tutkimukseen (n= 3 079). Ruoanvalinnan motiiveja arvioitiin validoidulla ruoan valinnan kyselyllä (Food Choice Questionnaire), joka sisälsi kymmenen ruoan valinnan motiivia: terveys, mieliala, kätevyys, maku/tuoksu, luonnollisuus, edullisuus, hintalaatusuhde, painonhallinta, tuttuus ja eettisyys. Punaisen lihan ja palkokasvien kulutus arvioitiin validoidulla frekvenssityyppisellä ruoankäyttökyselyllä (Food Frequency Questionnaire). Ruoanvalinnan motiivien ja punaisen lihan ja palkokasvien kulutuksen välistä yhteyttä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla. Interaktio ruoan valinnan motiivien ja sukupuolten/ikäryhmien välillä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla ja interaktion ollessa tilastollisesti merkitsevä analyysit sukupuolten ja eri ikäryhmien välillä suoritettiin erikseen. P-arvo <0.05 valittiin tilastollisesti merkitseväksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) eettinen lautakunta hyväksyi DILGOM 2014 tutkimussuunnitelman. Tämä tutkimus oli osa Leg4Life (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) -hanketta. Tulokset: Tutkittavat pitivät suhteellisesti hintalaatusuhdetta, makua/tuoksua ja terveyttä tärkeimpinä ja painonhallintaa, eettisyyttä ja tuttuutta vähiten tärkeimpinä ruoanvalinnan motiiveina. Terveyden (std. β=-0.052), luonnollisuuden (std. β=-0.071) ja eettisyyden (std. β=-0.088) korkeampi arvostaminen oli yhteydessä matalampaan punaisen lihan kulutukseen. Päinvastoin mielialan (std. β=0.039), kätevyyden (std. β=0.042), maun/tuoksun (std. β=0.106), edullisuuden (std. β=0.061) ja hintalaatusuhteen (std. β=0.035) suurempi tärkeys oli yhteydessä korkeamman punaisen lihan kulutuksen kanssa. Näiden yhteyksien koko oli merkittävin, mutta pieni, maulle/tuoksulle, luonnollisuudelle, edullisuudelle ja eettisyydelle. Kun tarkasteltiin palkokasvien yhteyttä ruoanvalinnan motiiveihin, suurempi arvostus terveydelle (std. β=0.093), luonnollisuudelle, (std. β=0.048), painonhallinnalle (std. β=0.039) ja eettisyydelle (std. β=0.054) oli yhteydessä korkeamman palkokasvien kulutuksen kanssa. Kun taas, suurempi tärkeys kätevyydelle (std. β=-0.112), hintalaatusuhteelle (std. β=-0.070 ja tuttuudelle (std. β=-0.084) oli yhteydessä matalampaan palkokasvien kulutukseen. Näiden yhteyksien koko oli huomattavin, mutta pieni, terveydelle, kätevyydelle, hintalaatusuhteelle ja tuttuudelle. Johtopäätös: Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ihmiset, jotka kuluttavat enemmän punaista lihaa, pitävät kätevyyttä, makua ja rahaan liittyviä motiiveja tärkeämpänä, kun taas ihmiset, jotka kuluttavat enemmän palkokasveja arvostavat enemmän terveyttä ja eettisyyttä. Näiden tulosten perusteella, tulevissa interventioissa, joiden tarkoituksena on vähentää punaisen lihan kulutusta, ja lisätä palkokasvien kulutusta olisi järkevää keskittyä kätevyyteen, makuun, edullisuuteen ja tuttuuteen. Tietämällä, mitkä ruoanvalinnan motiivit ovat tärkeimpiä punaisen lihan ja palkokasvien kulutuksen kannalta, yksilöiden ruoan kulutuksen muuttaminen terveellisempään sekä kestävämpään suuntaan, voi olla helpompaa.

Background and objectives: It is important for human’s health and environment that red meat consumption decreases, and legume consumption increases in diet. To develop more tailored and effective interventions, it needs to be studied which food motives affect red meat and legume consumption across different population groups. Our aim was to study the associations between food motives and red meat and legume consumption and whether these associations differ between men and women and age groups. Material and methods: Ten food motives (health, mood, convenience, sensory appeal, natural content, price-cheap, price-value, weight control, familiarity and ethical concern as measured using the Food Choice Questionnaire) were studied among 3 079 adults who participated in the DILGOM 2014 study. Red meat and legume consumption was assessed with the Food Frequency Questionnaire. The associations between food motives and red meat and legume consumption were tested with linear regression analyses. The interactions between gender/age groups and food motives were studied by linear regression analyses and when the interaction was statistically significant the gender and age group stratified analyses were done. P value <0.05 was considered statistically significant. The research protocol of the DILGOM 2014 were approved by the Ethics Committee of Helsinki and Uusimaa Hospital District. This study was part of the Leg4Life (Legumes for Sustainable Food System and Healthy Life) project. Results: The highest relative importance was for price-value, sensory appeal and health motives and the lowest for weight control, ethical concern and familiarity motives. Higher importance of health (std. β=-0.052), natural content (std. β=-0.071) and ethical concern (std. β=-0.088) were associated with lower red meat consumption. In contrast, rating mood (std. β=0.039), convenience (std. β=0.042,), sensory appeal (std. β=0.106), price-cheap (std. β=0.061) and price-value (std. β=0.035) motives as more important were associated with higher red meat consumption. The size of the association between food motives and red meat consumption was the most prominent, but small, for sensory appeal, natural content, price-cheap and ethical concern. Regarding legume consumption, higher importance of health (std. β=0.093), natural content (std. β=0.048), weight control (std. β=0.039) and ethical concern (std. β=0.054) were associated with higher legume consumption. On the contrary, higher appreciation of convenience (std. β=-0.112), price-value (std. β=-0.070) and familiarity (std. β=-0.084) were associated with lower legume consumption. The size of the association between food motives and legume consumption was the most prominent, but small, for health, convenience, price-value and familiarity. Conclusion: The present findings suggest that people with higher red meat consumption are more appreciative of convenience, taste and monetary aspects of food while people with higher legume consumption value more health and ethic related aspects of food. Based on our results the food motives that should be in the center when developing and implementing actions to decrease red meat consumption and increase legume consumption are convenience, sensory appeal, price-cheap and familiarity. Knowledge on the most valued food motives regarding red meat and legume consumption, may help alter individuals’ food consumption towards healthier and more sustainable direction.