Keraamisen laatta- ja saniteettiposliinipurkujätteen hyödyntäminen

Rakentaminen ja purkaminen tuotti vuosina 2018–2020 Suomessa vuosittain 13–16 miljoonaa tonnia jätteitä. Karkeasti 90 % siitä on maa-aineksia ja noin 1–1,5 miljoonaa tonnia luokitellaan tavanomaisiin mineraalijätteisiin. Mineraalijätteistä suurin osa on betonia, mutta niihin lukeutuvat myös esimerkiksi keraamiset laatat ja saniteettiposliini, joiden määrän arvioidaan korjausrakentamisen perusteella olleen 30 000 t ja 6 200 t vuosittain. Tässä raportissa käsitellään keraamisten laatta- ja posliinipurkujätteiden keräystä ja esikäsittelyä, sekä kierrätysmahdollisuuksia. Tavoitteena oli osoittaa kyseisille jätteille korkeamman jalostusasteen ja –arvon käyttökohteita pilottituotteita valmistamalla ja tukea näin yrityksiä siirtymään pilottikokeiluista kohti laajamittaisempaa keraamien kierrätystä. Selvityksessä löydettiin useita mahdollisia keraamisen purkujätteen käyttötapoja, kuten betoni- ja laastituotteet, maarakenteet, maasuodattimet sekä erilaiset tulenkestävät tuotteet. Näissä tuotteissa luonnon kiviainesta, samottia, sementtiä tai muuta varta vasten valmistettua ainesta voidaan korvata osin tai kokonaan keraamimurskeella. Keraamimurskejauheesta voidaan valmistaa myös geopolymeereja. Pilotoitujen tuotteiden osalta arvioitiin hyödyntämisen hiilijalanjälkeä/ilmastovaikutusta, maankäyttöä ja energiankulutusta koko tuotantoketjujen osalta. Lisäksi tarkasteltiin pilottitarkasteluun valittuihin materiaaleihin liittyvää kansallista ja EU:n jätelainsäädäntöä ja koottiin lainsäädännön keskeiset vaatimukset, jotka on huomioitava kierrätettäessä jätteitä uusiksi tuotteiksi. Keraamisten purkumateriaalien kierrättämisellä on mahdollista saavuttaa hyötyjä niin ilmastovaikutusten, energiankulutuksen kuin maankäytönkin osalta, kunhan keskitytään korvaamaan päästöintensiivisiä ensiömateriaaleja. Materiaalin saatavuus kierrätykseen kustannustehokkaasti ja riittävän puhtaana, monimutkaiseksi koettu lainsäädäntö ja jätemateriaalien käyttöä tietyissä rakennustuotteissa rajoittavat tuotestandardit ovat kierrätystä vähentäviä haasteita, joihin on löydettävä ratkaisut. Myös uusia käyttökohteita pitäisi yhä etsiä ja useammille eri keraamimateriaaleille. Tämä raportti on kirjoitettu Keraaminen purkujäte kiertotaloudessa – KERPUR-hankkeessa. Hankkeen toteutusaika oli 01.09.2021 - 31.08.2023. Hanke rahoitettiin REACT-EU rahoitusvälineellä osana Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 (EAKR). Hankepartnerit olivat: Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus ja Turku Science Park Oy (koordinaattori).

Återvinning av keramiska plattor och sanitetsporslin Under åren 2018–2020 producerade byggnation och rivning 13–16 miljoner ton avfall årligen i Finland. Ungefär 90 % av avfallet är jord och cirka 1–1,5 miljoner ton kan klassas som normalt mineralavfall. Merparten av mineralavfallet är betong, men det omfattar även keramiska plattor och sanitetsporslin. På basen av renoveringsdata, beräknas mängden årligen vara ca 30 000 ton respektive 6 200 ton. Denna rapport omfattar insamling, förbehandling samt olika återvinningsmöjligheter för keramiska plattor och sanitetsporslin. Målet var att hitta användningsområden med en hög förädlingsgrad och -värde genom att tillverka pilotprodukter och på så sätt stödja företag att gå från små pilotförsök till en mer omfattande återvinning av keramiskt avfall. Undersökningen fann flera möjliga användningsområden för keramiskt avfall, såsom betong- och murbruksprodukter, markkonstruktioner, markfilter samt olika eldfasta produkter. I dessa produkter kan natursten, chamotte, cement eller annat specialtillverkat material delvis eller helt ersättas med keramiskt material. Geopolymerer kan också tillverkas av finkrossat keramiskt pulver. För de pilotprodukterna utvärderades koldioxidavtryck/klimatpåverkan, markanvändningstryck och energiförbrukning för hela produktionskedjan. Dessutom undersöktes hur den nationella och EU:s avfallslagstiftning inverkade på de undersökta materialen. Dessutom gjordes en sammanfattning av de viktigaste lagstiftningskrav, som måste beaktas vid återvinning av avfall till nya produkter. Genom att återvinna keramiskt rivningsmaterial är det möjligt att uppnå fördelar inom klimateffekt, energiförbrukning och markanvändningstryck, så länge som det primära material som ska ersättas är tillräckligt utsläppsintensiva. Utmaningar som begränsar användningen av avfall i byggprodukter är kostnadseffektiv tillgång till materialet, renhet, lagstiftning som upplevs som komplex och olika produktstandarder. Dessa utmaningar kan göra återvinningen svår och lösningar måste hittas. Dessutom måste också helt nya tillämpningar fortfarande hittas för de olika keramiska materialen. Denna rapport skrevs inom projektet ”KERPUR – Keraaminen purkujäte kiertotaloudessa”. Genomförandeperioden för projektet var 01.09.2021 - 31.08.2023. Projektet finansierades med det finansiella instrumentet REACT-EU som en del av det finska strukturfondsprogrammet Hållbar tillväxt och arbete 2014–2020 (ERUF). Projektpartners: Åbo Akademi, Åbo yrkeshögskola, Finlands miljöcentral och Turku Science Park Oy (koordinator).

Recycling of ceramic tile and sanitaryware demolition waste In 2018-2020, Finland’s construction and demolition sector generated 13-16 million tons of waste annually. Roughly 90 % of the mass was soil and dredging waste, leaving some 1-1,5 tons of waste categorized as general mineral waste. Of the mineral waste the majority consists of concrete, but it also includes sanitaryware and ceramic tiles. Based on renovation data, the annual quantity of waste tile and sanitaryware was assessed to be some 30 000 and 6 000 tons, respectively. This report discusses the collection, pre-treatment, and recycling of ceramic tile and sanitaryware waste. The aim was to determine potential higher added value uses for these wastes by producing pilot products, thus, supporting companies engage in the further utilization of recycled ceramics. The project identified several ways to utilize ceramic demolition waste, including concrete and mortar, soil structure, ground filter, and various refractory products. In these products, sand, gravel, clay, cement, and chamotte, or other dedicatedly produced substance or material can be replaced partly or fully with ceramic waste. Ceramic waste powder may also be used to produce geopolymers. The environmental impacts of the piloted products were assessed, including their carbon footprint/climate impacts, land use and energy use, throughout their production chains. In addition, the national and EU legislation relevant to the materials selected for the pilot products was evaluated, and the key provisions that must be considered when wastes are recycled into new products, were compiled. The recycling of ceramic wastes can result in benefits in the areas of climate impacts, energy consumption and land use pressures if the virgin materials to be replaced are sufficiently emission intensive. The bottlenecks reducing the utilization of recycled demolition waste ceramics that need to be resolved include how the material can be obtained for recycling in a cost-effective manner and in sufficiently clean form, the complexity of the relevant legislation, and the product standards that restrict the use of waste materials in certain construction products. New uses must also be established for these recycled materials and for a growing number of ceramic materials. This report is written as part of the Ceramic Demolition Waste in Circular Economy (KERPUR) project, funded by the European Union from REACT-EU. The project period ran from 1 September 2021 to 31 August 2023. The project partners were Åbo Akademi, the Turku University of Applied Sciences, the Finnish Environment Institute and Turku Science Park (coordinator).