Atlas of high conservation value areas, and analysis of gaps and representativeness of the protected area network in northwest Russia : Arkhangelsk, Vologda, Leningrad, and Murmansk Regions, Republic of Karelia, and City of St. Petersburg

Northwest Russia boasts still huge, almost intact forest and mire landscapes that have, when it comes to their size, no match in Europe. They can be considered valuable on the international level. Many of these areas have no protection status and their size decreases due to logging and other human activities. This publication bases on the results of the Finnish-Russian project “Gap Analysis in Northwest Russia”. It was implemented in 2007-2011 in the six regions of the Northwestern Federal District of the Russian Federation: Republic of Karelia, Murmansk Region, Leningrad Region, City of St. Petersburg, Vologda Region and Arkhangelsk Region (excluding Nenets Autonomous District and Arctic Islands). The aim of the project was to support the international targets of the Convention on Biological Diversity to halt the loss of biodiversity by studying eco logical gaps and representativeness of the protected area network in this region, and giving recommendations on its development. This publication presents the identified internationally significant high conservation value (HCV) areas in north-west Russia that are particularly important habitats for the region’s native species and ensure nature’s ecological balance. A consistent approach in terms of method and criteria was applied across the region. It was based on satellite image interpretation, which was used together with topographic maps, archived information, and results of field surveys. The identified HCV areas were compared with the protected area network to analyze protection gaps. Regional as well as national (federal) level protected areas were included in the analysis, and the planned protected areas were considered along with already existing ones. Analysis was focused chiefly on assessing the large areas, and therefore some smaller HCV areas were covered with the analysis only partly. This publication gives recommendations for further development of the protected area network in the study area. The borders of HCV areas in the atlas section are sufficiently detailed to support the establishment of new protected areas. These results provide important tools for land use planning and a lot of new information for officials, nature conservation specialists, students and teachers, and the general public as well. The project was coordinated by the Finnish Environment Institute, within the framework of the Development Pro gram on Sustainable Forest Management and Conservation of Biodiversity in Northwest Russia, and funded by the Neighbouring Co-operation Funding of the Ministry for Foreign Affairs and Ministry of the Environment of Finland.

Luoteis-Venäjällä on vielä valtavia lähes täysin luonnontilaisia metsä- ja suoalueita, joiden vertaisia ei koon ja monimuotoisuuden laadun puolesta ole muualla Euroopassa. Monet näistä alueista eivät ole suojelun piirissä, ja niiden ala vähenee hakkuiden ja muun ihmisen toiminnan vaikutuksen seurauksena. Tämä julkaisu perustuu suomalais-venäläisen Luoteis-Venäjän suojelualueverkoston arviointi -hankkeen (ns. gap-analyysi) tuloksiin. Hanke toteutettiin vuosina 2007-2011 kuudella Luoteis-Venäjän hallinnollisella alueella: Karjalan tasavallassa, Muurmannin alueella, Leningradin alueella, Pietarin kaupungissa, sekä Vologdan ja Arkangelin alueilla (lukuun ottamatta Nenetsian autonomista aluetta ja arktisia saaria). Projektin tavoitteena oli tukea kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteita pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato tutkimalla näiden alueiden suojelualueverkoston ekologisia puutteita ja edustavuutta, sekä antaa suosituksia verkoston kehittämiseksi. Tässä julkaisussa esitetään hankkeessa todetut laajat kansainvälisesti merkittävät suojelullisesti arvokkaat alueet, jotka ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä alueen alkuperäiselle lajistolle ja ekosysteemien ekologisen tasapainon takaamiselle. Metodologiaan ja kriteereihin luotiin yhtenäinen lähestymistapa, jota käytettiin kaikilla hallinnollisilla alueilla. Se perustui satelliittikuvien tulkintaan, jota käytettiin yhdessä topografikarttojen, arkistoidun tiedon ja maastoinventointien tulosten kanssa yhtenäisen ja päivitetyn tiedon tuottamiseen. Tunnistettuja suojelullisesti arvokkaista alueita vertailtiin olemassa olevan suojelualueverkoston kanssa suojelupuutteiden arvioimiseksi. Analyyseihin sisällytettiin alueellisen ja federaation tason suojelualueet sekä niiden lisäksi myös suunnitellut suojelualueet. Analyysi perustui laajojen alueiden arvottamiseen, joten monet pienemmät luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet jäivät analyysin ulkopuolelle. Tässä julkaisussa annetaan analyysiin perustuen suosituksia suojelualueverkoston kehittämisen perusteista. Atlas-osiossa esitetyt suojelullisesti arvokkaiden alueiden rajat ovat riittävän yksityiskohtaisia tukemaan uusien suojelualueiden suunnittelua. Nämä tulokset muodostavat tärkeitä työkaluja myös muuhun maankäytön suunnitteluun ja paljon uutta tietoa viranomaisille, luonnonsuojelun asiantuntijoille, opiskelijoille ja opettajille sekä suurelle yleisölle. Suomen ympäristökeskus koordinoi projektia osana Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon moni muotoisuuden suojelun kehittämisohjelmaa, joka rahoitettiin Suomen ulkoasiainministeriön ja ympäristöministeriön lähialueyhteistyön rahoituksella.