Kierrätysmateriaalien käyttö suomalaisessa teollisuudessa
2024
Lukka, Solja | Myllymaa, Tuuli | Suomen ympäristökeskus
Tietoa kierrätysmateriaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa on niukasti. Indikaattoreista esimerkiksi kierrätysaste ja kiertotalousaste eivät sellaisenaan sovi kierrätysmateriaalien käytön selvittämiseen. Tässä selvityksessä kerättiin tietoa kierrätysmateriaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa. Tiedot kerättiin kierrätysraaka-aineita käyttäviltä ja kierrätysraaka-aineita valmistavilta yrityksiltä yritysten verkkosivuillaan antamien tietojen pohjalta kyselytutkimuksen avulla. Tarkasteltuja kierrätysmateriaaleja olivat muovi, lasi, betoni, paperi, kartonki, puu, tekstiilikuidut ja kategoria muu. Työ on toteutettu EU:n LIFE IP -ohjelman rahoittamassa Circwaste-hankkeessa kesällä 2023. Selvityksessä saatiin tietoa ensinnäkin siitä, kuinka aktiivisesti ja näkyvästi yritykset kertovat kierrätysmateriaalien käytöstä omilla verkkosivuillaan: noin puolet tarkastelluista 481 yrityksestä kertoi käyttävänsä tuotannossaan kierrätysmateriaalia. Kysely toimitettiin kierrätysraaka-aineita käyttäville ja kierrätysraaka-aineita valmistaville yrityksille. Tarkastelluista muovituotteita, pakkauksia ja rakennustuotteita valmistavista yrityksistä selvästi alle puolet ilmaisi sivuillaan selkeästi käyttävänsä kierrätysmateriaaleja. Vaate- ja tekstiilialan yrityksissä kierrätysraaka-aineiden käytöstä viesti sivuillaan noin kolmannes. Yleisintä suomalaisissa yrityksissä on muovin käyttö kierrätysraaka-aineena, mutta muovituotteita valmistavia yrityksiä oli vastanneissa yrityksissä myös eniten. Kartongin ja tekstiilikuitujen käyttö on keskenään melko samaa suuruusluokkaa, mutta ne jäävät kolmannekseen muovin käytön lukumääristä. Kierrätysmateriaaleja käytetään monenlaisiin tuotteisiin. Joissain yrityksissä kierrätysmateriaalia käytettiin useissa eri tuotekategorioissa, toisissa taas hyvin spesifeissä tuotteiden osissa. Kierrätysmateriaalia sisältävät tuotteet vaikuttivat kuvauksen perusteella samankaltaisilta kuin yrityksen mahdollinen muu tuotanto, eli kierrätysmateriaalista ei valmistettu merkittävän erityyppisiä tuotteita kuin neitseellisistä materiaaleista. Kierrätysmateriaalin osuus yritysten tuotannosta vaihtelee yrityksittäin. Niistä yrityksistä, joissa kierrätysraaka-aineen osuus tunnetaan, melkein puolessa se on korkeintaan 20 %. Kierrätetty materiaali on alkuperältään usein ostettua raaka-ainetta: kaikista vastanneista yrityksistä 56 % käytti oman tuotannon sisäisestä kierrätyksestä peräisin olevaa materiaalia ja 69 % raaka-aineena ostettua kierrätysmateriaalia. Kierrätettyä muovia käyttävissä yrityksissä ostetun raaka-aineen osuus oli selvästi suurempi. Kierrätysmateriaaleja sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta on yli puolella vastaajista korkeintaan 50 %. Huomionarvoista on, että yrityksiä, joilla kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta on yli 70 %, on huomattavasti enemmän kuin yrityksiä, joiden tuotannosta kierrätysmateriaalin osuus on yli 70 m-%. Kierrätysmateriaalien käytössä tunnistettiin jätealalta tuttuja haasteita. Useimmiten mainituiksi rajoittavia tekijöitä olivat kierrätysmateriaalien saatavuuden epätasaisuus tai saatavuus Suomessa sekä kierrätysmateriaalien ominaisuuksiin ja laatuun, laadun vaihteluun ja lujuuteen ja kestävyyteen liittyvät tekijät. Muita suurimpia esille nousevia rajoitteita olivat lainsäädäntöön ja standardointiin liittyvät ongelmat sekä hinta. Toistunut haaste oli myös kiertotalouteen liittyvien termien moniselitteisyys ja joissain tapauksissa yleisten termien ja määritelmien puuttuminen. Pienen otannan vuoksi tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä kaikkeen suomalaiseen teollisuuteen, mutta tulokset tarjoavat kuitenkin kiinnostavia esimerkkejä kierrätysmateriaalien käytöstä ja luovat pohjaa jatkotutkimuksille aiheesta.
Show more [+] Less [-]Bibliographic information
This bibliographic record has been provided by Finnish Environment Institute