Lihaketjun vastuullisuuden läpinäkyvyys ja jäljitettävyys - esimerkkinä sianlihan tuotantoketju. Katsaus nykytilaan ja tulevaisuuteen

Läpinäkyvyyden lisääminen edellyttää viestintää. Niin kuluttajien kuin muidenkin sidosryhmien edustajat korostivat hankkeen aikana ketjun toimintaan liittyvän viestinnän kehittämisen tarvetta. Kuluneen hankkeen pohjalta suunniteltiin jatkohanke, jossa selvitetään, miten sianlihan alkutuotantoon kehitteillä olevasta laatujärjestelmästä tulisi viestiä kuluttajille ja siten edesauttaa kansallisen laatujärjestelmän tulevaa lanseeraamista markkinoille. Kuluttajat luottavat suomalaisen ruokaketjun toimintaan, mutta toivovat toiminnalta lisää läpinäkyvyyttä. Erityisesti eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus kiinnostavat kuluttajia. "Vastuullisuuden jäljitettävyyden kehittäminen - esimerkkinä lihaketju" -hankkeen tavoitteena oli tuoda esiin keinoja kehittää ruokaketjun läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja toiminnan todennettavuutta. Läpinäkyvyyden kehittämistä tarkasteltiin kolmen vastuullisuusulottuvuuden - eläinten hyvinvoinnin, tuoteturvallisuuden ja ympäristövastuullisuuden - kautta. Hankkeen toteutusta ohjaavana periaatteena oli hyödyntää ruokaketjussa jo kerättävää vastuullisuuteen liittyvää tietoa huomioiden erityisesti kuluttajien sekä sidosryhmien tiedontarpeet. Tarkastelun kohteena oli sianlihan tuotantoketju. Hankkeeseen kuului myös osatutkimus, jossa vertailtiin kansainvälisesti lihaketjun ympäristöindikaattoreita alkutuotannon osalta. Hankkeen tuotoksena esitettiin lyhyen ja pitkän tähtäimen vaihtoehtoja toteuttamissuunnitelmasta vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmän rakentamiseksi. Suunnitelmat sisältävät erilaisia visioita kehitettävästä järjestelmästä sekä tunnistetut kehittämistarpeet niihin pääsemiseksi. Toivotuimpana ja lyhyellä aikavälillä toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona nähtiin Sikava-kriteereihin pohjautuva järjestelmä. Järjestelmän nähtiin olevan toteutettavissa ilman suuria investointeja tai muutoksia nykyiseen toimintatapaan. Uusien vastuullisuustekijöiden mukaanotto järjestelmään olisi teknisesti mahdollista. Kuluttajaviestintää järjestelmän tietosisällöistä tulisi kuitenkin kehittää. Hyvänä vaihtoehtona nähtiin myös olemassa olevan ja kuluttajien jo hyvin tunteman Hyvää Suomesta -merkin (nyk. Ruokaa omasta maasta -merkki) laajentaminen niin, että merkillä tai sen muunnoksella voitaisiin viestiä myös toiminnan vastuullisuudesta. Tämän vaihtoehdon nähtiin lisäävän alkutuotannon läpinäkyvyyttä kuluttajien keskuudessa parhaiten. Koko ketjun kattava vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmän rakentaminen todettiin olevan sen sijaan sekä sisällön että tiedonhallintajärjestelmien suunnittelun kannalta erittäin mittava prosessi. Sitä pidettiin mahdollisena pitkän tähtäimen visiona, mutta kannatettavampana vaihtoehtona tässä vaiheessa nähtiin järjestelmän rakentamisen aloittaminen alkutuotannon laatujärjestelmästä ja siihen pohjautuvan kuluttajaviestinnän kehittämisestä. Hankkeeseen kuuluneessa osatutkimuksessa vertailtiin kansainvälisesti lihaketjun ympäristöindikaattoreita alkutuotannon osalta. Työssä keskityttiin tarkastelemaan nimenomaan alkutuotannon osuutta lihaketjusta, sillä suurimman osan elintarvikeketjun ympäristövaikutuksista on todettu muodostuvan alkutuotannossa. Tarkasteltaviksi valitut maat ovat niitä maita, joista tuotiin Suomeen eniten sianlihaa, naudanlihaa, broilerin ja kalkkunan lihaa vuonna 2010. Ympäristövastuullisuus todettiin edelleen haastavaksi ja toistaiseksi vielä määrittelyltään puutteelliseksi vastuullisuusulottuvuudeksi. Hankkeen aikana tuli useassa vaiheessa esille tarve lihaketjun ympäristövastuullisuuden ja sen kriteerien kokonaisvaltaiselle määrittelylle.

Consumers trust the actions of the Finnish food chain but hope for more transparency. Especially animal welfare and product safety interest consumers. The purpose of the project "Development of traceability of responsibility - case meat chain" was to bring out ways to develop the transparency, traceability and verifiability of the actions within the food chain. The development of transparency was examined by three dimensions of responsibility - animal welfare, product safety and environmental responsibility. The guiding principle of the project was to utilize information on responsibility that is already being gathered in the food chain, while taking the consumers' and stakeholders' information needs into consideration. Focus was on the production chain of pigmeat. The project entailed also one section where environmental indicators in the meat chain were compared internationally from the viewpoint of primary production. As one of the outputs of the project, several short term and long-term alternatives were presented to build a system for the traceability of responsibility. The alternatives contain different visions for the system and needs for development that have been identified in order to reach the vision. System based on Sikava's criteria was seen as most desired and realisable in the short term out of the different alternatives. The system was seen to be realisable without huge investments or changes to the current procedure. It would also be technically possible to include new responsibility factors in the system. However, communication to consumers on the information content of the system should be bettered. It was also seen as a good alternative to expand the existent "Good from Finland" -mark (nowadays known as the "Food from your own country" -mark), which is well-known among consumers, in such a way that the mark or its modification would communicate also on the responsibility of the actions. This alternative was considered to best increase primary production's transparency among consumers. Building a system for the traceability of responsibility for the whole chain was seen as a very big process because of its contents and planning of the data management system. It was considered as a possible long-term vision but at this stage, it was considered better to begin building the system from the quality system for primary production and developing communication for consumers based on it. A section of the project focused on comparing environmental indicators in the meat chain internationally, looking at primary production. Primary production was the focus as most of the environmental effects of the food chain have been identified to form there. The countries that were selected for examination were the ones that exported the most pigmeat, beef and turkey to Finland in 2010. Environmental responsibility was discovered to remain challenging and its definition inadequate for the time being. In many stages of the project a need for holistically defining the meat chain's environmental responsibility and its criteria came up. To increase traceability, communication is needed. During the project, both consumers and representatives of other stakeholders emphasized the need for developing communication on the actions of the chain. A follow-up to the project will examine, how to communicate to consumers on the quality system that is being developed to the primary production of pigmeat and thus assist in the future launching of the national quality system to the market.

v

ok