Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2018

Anon. 2018. Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2018. Report from the Tana Monitoring and Research Group nr 2/2018. This report is the second status assessment of the re-established Tana Monitoring and Research Group (MRG) after the new agreement between Norway and Finland. After a summary of salmon monitoring time series in Tana/Teno, we present an updated status assessment of 15 stocks/areas of the Tana/Teno river system. All stocks are evaluated in terms of a management target defined as a 75 % probability that the spawning target has been met over the last four years. A scale of four years has been chosen to dampen the effect of annual variation on the status. Stock status over the last four years (2015-2018) was poor (probability of reaching management target < 40 %) in 8 of the 15 stocks that we evaluated. The best status was found in Veahčajohka/Vetsijoki, Ohcejohka/Utsjoki, Goahppelašjohka/Kuoppilasjoki, and Leavvajohka. The status of the Máskejohka stock decreased from the previous year, indicating a probability of reaching the spawning target over the past four years being now between 40 and 75 %, a change from light green to yellow. Of the stocks with poor status, the most important thing to note is the status of the upper main headwater areas of Kárášjohka, Iešjohka and Anárjohka/Inarijoki and of the Tana/Teno main stem. These areas had low target attainment and low exploitable surplus. These four areas constitute 84 % of the total Tana/Teno spawning target and over the last four years, these areas together have lacked an average of 30 000 kg female spawners to reach their combined management targets. One of the evaluated tributaries, Lákšjohka, was placed in the poorest stock status category due to three years of no exploitable surplus. Of the last four years, there was no exploitable surplus in 2015, 2017 and 2018 and all the coastal, main stem and tributary catch in these three years represent overexploitation. Of the other evaluated stocks, Anárjohka/Inarijoki had no exploitable surplus in 2018. Overexploitation was identified as a significant problem for the Kárášjohka, Iešjohka, Anárjohka/Inarijoki and Tana/Teno main stem areas. Sonar counts from the Tana/Teno main stem in 2018 for the first time give direct estimates of total run size and improve the estimated exploitation rates for both the Tana/Teno mainstem and the tributaries. In addition, salmon ascending to the Anárjohka/Inarijoki were counted using sonar for the first time in 2018. Overall, a major result of the present status report is that the exploitation estimates show decreasing exploitation for all individual salmon stocks in the mixed-stock fishery in the Tana/Teno mainstem following the newly implemented agreement between Norway and Finland.

Anon. 2018. Status for laksebestandene i Tanavassdraget i 2018. Rapport fra overvåkings- og forskergruppen for Tana nr 2/2018. Denne rapporten er den andre statusvurderingen fra den reetablerte overvåkings- og forskningsgruppen for Tana etter at det ble ny avtale mellom Norge og Finland. Etter en oppsummering av tidsseriene for overvåking av laks i Tana, presenterer vi en oppdatert statusvurdering av 15 bestander/områder i Tanavassdraget. Alle bestandene er evaluert etter et forvaltningsmål definert som 75 % sannsynlighet for at gytebestandsmålet er nådd over siste fire år. En skala på fire år er valgt for å dempe effekten av variasjon mellom år i statusvurderingen. Bestandsstatus over siste fire årsperiode (2015-2018) var dårlig i 8 av de 15 evaluerte bestandene. Best status ble funnet i Veahčajohka/Vetsijoki, Ohcejohka/Utsjoki, Goahppelašjohka/Kuoppilasjoki og Leavvajohka. Status i Máskejohka ble dårligere siden forrige vurdering gjennom at sannsynlighet for å nå gytebestandsmålet over siste fire år nå ligger mellom 40 og 75 %, en endring fra lys grønn til gul på kartet. Av bestandene med dårlig status er det viktigste trekket av betydning at de store kildeelvene Kárášjohka, Iešjohka og Anárjohka/Inarijoki samt selve Tanaelva har svak status. Disse områdene har lav måloppnåelse og lavt beskattbart overskudd. Disse fire områdene utgjør til sammen 84 % av det totale produksjonspotensialet i Tana (uttrykt gjennom gytebestandsmålene) og over de siste fire årene har disse områdene manglet totalt 30 000 kg hunnlaks med tanke på å nå forvaltningsmålet. En av de evaluerte sideelvene, Lákšjohka, ble plassert i den dårligste bestandsstatuskategorien på grunn av at tre av fire år var uten beskattbart overskudd. Av de siste fire årene var det ikke beskattbart overskudd i 2015, 2017 og 2018 og alt fiske av laks fra denne elva i sjøen, hovedelva og selve Lákšjohka var derfor overbeskatning disse åren. Av de andre evaluerte bestandene ble overbeskatning identifisert som et betydelig problem i Kárášjohka, Iešjohka, Anárjohka/Inarijoki og selve Tanaelva. Sonartellingen av laks i Tanaelva i 2018 ga for første gang direkte estimat på totalt antall laks og forbedrer estimatet av beskatnignsratene for både hovedelva og sideelvene. I tillegg ble oppvandrende laks i Anárjohka/Inarijoki telt med sonar for første gang i 2018. Et viktig resultat i statusevalueringen er at beskatningsestimatene nå viser klart minsket beskatning for alle bestander i fisket på blandete bestander i selve Tanaelva etter innføringen av den nye avtalen mellom Norge og Finland.

Anon. 2018. Tenojoen lohikantojen tila 2018. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän raportti nr 2/2018. Tämä raportti on uudelleen asetetun Tenojoen seuranta- ja tutkimusryhmän toinen Tenon lohikantojen tila-arvio, joka on tehty Suomen ja Norjan välisen uuden kalastussopimuksen voimaansaattamisen jälkeen. Keskeisten seurantatulosten esittämisen jälkeen esitellään lohikantojen tila-arviot 15 eri lohikannalle. Lohikantojen tila on arvioitu suhteessa hoitotavoitteeseen, jonka mukaan kutukantatavoitteen saavuttamiselle neljän edellisen vuoden aikana on oltava 75 % todennäköisyys. Tarkastelujaksoksi on valittu neljä vuotta, jotta vuosien välinen vaihtelu kantojen tilassa voidaan ottaa huomioon. Kantojen tila viimeisen neljän vuoden aikana (2015-2018) oli huono kahdeksassa 15:stä arvioidusta lohikannasta. Paras kantojen tila oli Veahčajohka/Vetsijoessa, Ohcejohka/Utsjoessa, Goahppelašjohka/Kuoppilasjoessa ja Leavvajohkassa. Máskejohkan tila-arvio laski yhden luokan verran verrattuna vuoteen 2017 (vaaleanvihreästä keltaiseksi), eli kutukantatavoitteen saavuttamisen todennäköisyys viimeisen neljän vuoden aikana on nyt 40-75 %. Heikompien kantojen osalta on tärkeää huomata latvajokien (Kárášjohka, Iešjohka and Anárjohka/Inarijoki) ja Tenon pääuoman tilanne. Näillä alueilla kutukantatavoitteen saavuttaminen oli heikkoa ja hyödynnettävä lohikannan ylijäämä oli pieni. Nämä neljä lohikantaa muodostavat kuitenkin 84 % koko Tenon vesistön kutukantatavoitteesta, ja viimeisen neljän vuoden aikana alueilta on jäänyt puuttumaan yhteensä noin 30 000 kg naaraslohia, joka olisi tarvittu kutukantatavoitteen täyttymiseen. Lákšjohka on arvioitu kuuluvaksi huonoimpaan kannan tilaluokkaan (punainen) koska siellä ei ole ollut hyödynnettävää lohikannan ylijäämää kahteen vuoteen. Viimeisen neljän vuoden aikana ylijäämää ei arvioitu olevan lainkaan vuosina 2015, 2017 ja 2018, joten kaikki kalastus, sekä rannikolla, Tenon pääuomassa ja itse sivujoessa on määritelty lohikannan ylikalastukseksi. Muista arvioiduista lohikannoista Kárášjohkan, Iešjohkan, Anárjohka/Inarijoen ja Tenon pääuoman kantojen ylikalastus arvioitiin merkittäväksi ongelmaksi. Tenojoen pääuoman kaikuluotaus kesällä 2018 mahdollisti ensimmäistä kertaa arvion Tenoon nousevasta lohimäärästä, joka myös auttoi arvioimaan Tenon pääuoman ja sivujokien lohikantojen kalastuskuolevuutta. Myös Inarijokeen nousevaa lohimäärää arvioitiin kaikuluotaimella vuonna 2018 ensimmäistä kertaa. Tärkein tämän raportin uusi tulos on kaikkiin Tenojoen vesistön lohikantoihin kohdistuvan kalastuskuolevuuden on pienentyminen Tenon pääuoman sekakantakalastuksessa. Tämä johtuu pääasiassa uuden Tenon kalastussopimuksen mukaisesti pienentyneestä kalastuspaineesta.