Associations Between 10–14-year-old Children’s Eating Competence, Dietary Patterns, and Dietary Quality | Yhteydet 10–14-vuotiaiden lasten syömisen taidon, ruokavaliotyylien ja ruokavalion laadun välillä

Examining the connections between eating competence (EC) and dietary quality helps to identify potential ways to promote healthy eating habits. The evidence on the relationship between children’s EC and dietary quality is limited. This thesis examined the associations between 10–14-year-old children’s EC, dietary patterns, and dietary quality. Additionally, it explored how caregivers’ socioeconomic status (SES) is associated with the children’s EC. This cross-sectional study used data from the DAGIS Next study. The sample consisted of 223 children and their families. EC was assessed with a 16-item Satter Eating Competence Inventory tool. Children’s food consumption was assessed with a Food Frequency Questionnaire (FFQ), from which two dietary patterns were found through Principal Component Analysis. Dietary quality was assessed with a Healthy Food Intake Index (HFII), which was calculated based on 33 FFQ items. SES was measured with the highest family education level and relative household income. Linear regression, Kruskal-Wallis, and Chi-square tests were used to examine the associations between EC, diet, and family SES. Results showed that EC was positively associated with a Health-conscious dietary pattern (B=0.045, 95% CI 0.024, 0.064, p<0.001) and the HFII (B=0.120, 95% CI 0.074, 0.165, p<0.001), and inversely associated with a Meat-and-discretionary-foods dietary pattern (B=-0.033, 95% CI -0.055, -0.011, p=0.01). SES (parental education and relative household income) was not associated with the children’s EC. In conclusion, higher EC was associated with a more healthful diet. Daycare centers and schools should more strongly incorporate EC into nutrition education and emphasize its significance in children’s health promotion.

Syömisen taidon ja ruokavalion laadun välisten yhteyksien tarkastelu auttaa tunnistamaan mahdollisia keinoja terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi. Näyttö lasten syömisen taidon ja ruokavalion laadun välisistä yhteyksistä on rajallista. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin 10–14-vuotiaiden lasten syömisen taidon, ruokavaliotyylien ja ruokavalion laadun välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin, miten huoltajien sosioekonominen asema on yhteydessä lasten syömisen taitoon. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa käytettiin aineistoa DAGIS Next tutkimuksesta. Otos koostui 223 lapsesta ja heidän perheistään. Syömisen taitoa arvioitiin 16-kohtaisella Satter Eating Competence Inventory -työkalulla. Lasten ruoankäyttöä arvioitiin ruoankäyttökyselyllä (Food Frequency Questionnaire, FFQ), josta pääkomponenttianalyysin avulla löydettiin kaksi ruokavaliotyyliä. Ruokavalion laatua arvioitiin Healthy Food Intake Index:llä (HFII), joka rakennettiin 33 FFQ-rivin avulla. Sosioekonomista asemaa mitattiin perheen korkeimman koulutustason ja suhteellisen kotitaloustulon avulla. Syömisen taidon, ruokavalion ja perheen sosioekonomisen aseman välisiä yhteyksiä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä, Kruskal-Wallis-testillä ja Khiin neliö -testillä. Tulokset osoittivat, että syömisen taito oli positiivisesti yhteydessä terveystietoiseen (Health-conscious) ruokavaliotyyliin (B=0.045, 95 % LV 0.024, 0.064, p<0.001) ja HFII:iin (B=0.120, 95 % LV 0.074, 0.165, p<0.001) sekä käänteisesti yhteydessä lihaa ja satunnaisia herkkuja (Meat-and-discretionary-foods) painottavaan ruokavaliotyyliin (B=-0.033, 95 % LV -0.055, -0.011, p=0.01). Sosioekonominen asema (vanhempien koulutustaso ja suhteellinen kotitaloustulo) ei ollut yhteydessä lasten syömisen taitoon. Yhteenvetona voi todeta, että korkeampi syömisen taito oli yhteydessä terveellisempään ruokavalioon. Päiväkotien ja koulujen tulisi vahvemmin sisällyttää syömisen taito osaksi ravitsemuskasvatusta ja korostaa sen merkitystä lasten terveyden edistämisessä.