Managing Sonchus arvensis using mechanical and cultural methods

English. Perennial sow-thistle (Sonchus arvensis L.) represents an increasing problem in Finland. Options for mechanical and cultural control of S. arvensis were studied in a field experiment on clay soil under organic production. The experiment consisted of different crop sequences: spring cereal (barley, Hordeum vulgare L., in 2001, oats, Avena sativa L., in 2002) with or without inter-row hoeing and/or stubble cultivation, bare fallow, fibre hemp (Cannabis sativa L.), and ley with mowing. In 2003 the entire field was sown to spring wheat. Crop plant and Sonchus shoot density and dry mass prior to cereal harvest and crop yield were assessed. The control effect was rated: bare fallow > ley > cereal with or without inter-row hoeing > poor growth fibre hemp. Bare fallow was an effective but costly way to reduce S. arvensis infestation. Introduction of a regularly mown green fallow or silage ley in the crop rotation is advisable. Mechanical weed control by inter-row hoeing in cereals limits S. arvensis growth. Infestation might also be reduced by stubble cultivation in autumn. When managing S. arvensis using mechanical and cultural methods, appropriate options, including a competitive crop, should be chosen for the specific field and rotation.;

Finnish. Peltovalvatti (Sonchus arvensis L.) on viime vuosina runsastunut pelloillamme, erityisesti luomuviljelyssä. Tämän kestorikkakasvin kemikaaliton torjunta ei ole helppoa. Viljelykasvien kilpailu ja viljelytekniset toimet, kuten niitto, haraus ja avokesannointi, tarjoavat joitakin mahdollisuuksia kestorikkakasvien hallintaan.Peltovalvatin mekaanisen ja viljelyteknisen torjunnan tutkimiseksi perustettiin vuonna 2001 kolmivuotinen kenttäkoe Vihtiin. Koe sijoitettiin savimaalle, pellolle, joka on ollut siirtymävaiheen jälkeen luomuviljelyssä vuodesta 1997 ja jolla kasvoi runsaasti peltovalvattia. Koe oli järjestetty strip-plot-asetelman mukaisesti, sänkimuokkaus horisontaalisena faktorina ja käsittely vertikaalisena faktorina. Kerranteita oli viisi. Koekenttä lannoitettiin vuosittain sianlietteellä (N 60–100 kg/ha) viljan kylvöaikaan. Käsittelyt koostuivat eri viljelykasveista ja viljelytoimenpiteistä, mukaan lukien: kevätvilja (v. 2001 ohra, v. 2002 kaura) riviväliharauksella tai ilman, kuituhamppu, avokesanto sekä timotei-puna-apila -nurmi, jota niitettiin. Vuonna 2003 koko kenttä kylvettiin kevätvehnälle. Ennen viljan puintia otettiin kasvinäytteet, joista määritettiin valvatin ja viljelykasvien lukumäärä ja kuivapaino sekä muiden rikkakasvien kuivapaino. Nurmien ja viljojen sadot mitattiin. Useat viljelykasvi-torjuntakäsittely -yhdistelmät vähensivät peltovalvattia jatkuvaan viljakiertoon nähden. Avokesannointi torjui tehokkaimmin valvattia, ja niitetty nurmi oli jälkivaikutukseltaan lähes yhtä tehokas. Käsittelyjen paremmuusjärjestys oli viimeisenä koevuonna todetun torjunnan jälkivaikutuksen perusteella seuraava: avokesanto > nurmi > viljan riviväliharaus, vilja > huonosti kasvanut kuituhamppu. Sänkimuokkaustulokset eivät olleet suoraan verrattavissa muihin käsittelyihin, mutta se näyttäisi sijoittuvan nurmen ja riviväliharauksen väliin. Käsittelyillä oli jonkin verran vaikutusta viljelykasvien satoihin nurmella ja avokesannolla oli edullisimmat vaikutukset seuraavan vuoden satoon. Työnmenekki oli suurin avokesannoinnissa, seuraavaksi tulivat riviväliharaus, nurmen niitto, ja pienimmällä työnmenekillä sänkimuokkaus. Tulosten perusteella näyttää siltä, että valvattia voitaisiin pitää kurissa seuraavilla kemikaalittomilla menetelmillä: 1) Nurmen niittäminen näyttää tehoavan peltovalvattiin. Tämän takia olisi tärkeää, että viljelykierrossa olisi monivuotinen niitettävä viherkesanto tai säilörehunurmi. 2) Viljelykasviksi tulisi kylvää kasvi, joka on kilpailukykyinen kyseisen lohkon oloissa. 3) Avokesanto on tehokas mutta kallis tapa vähentää valvattia. Se voi kuitenkin olla tarpeen, jos viljelykiertoon ei sisälly niitettäviä nurmia eikä kemiallista torjuntaa haluta käyttää. 4) Myös mekaaninen torjunta viljelykasvikasvustossa on mahdollista riviväliharaus vähentää valvattia riviväleissä, joskaan viljariveissä kasvaviin kestorikkakasveihin haralla ei päästä käsiksi. 5) Syksyistä sänkimuokkausta voidaan käyttää heikentämään valvatin elinvoimaa seuraavana kasvukautena. Eri torjuntamenetelmien hyödyntämismahdollisuudet tulee ottaa huomioon viljelykiertoja suunniteltaessa.