Diet and plasma cholesterol in dairy cows | Ravinto ja lypsylehmien veriplasman kolesterolipitoisuus

English. When the results of 12 feeding trials conducted with a total of 141 Ayrshire cows were analyzed statistically the following results regarding the effects of diet on the plasma cholesterol content of dairy cows were obtained. The proportional amount of fat in the ration, the level of energy required and the digestible crude fiber in the ration have statistically shown a distinct positive influence upon the plasma cholesterol content. The statistical dependence of plasma cholesterol content on the level of digestible crude protein in the ration has varied according to the circumstances showing a positive correlation in cows in normal condition and negative correlation in case of well conditioned cows. A temporary energy overfeeding or slight underfeeding have not shown any distinct effect upon the plasma cholesterol content. An increase in the degree of fatness appeares to increase the level of cholesterol in blood plasma appreciably. The age of cows (2—13 years) apparently does not affect the level of plasma cholesterol. The results obtained with barren cows differ from those obtained with normal cows. The plasma cholesterol content can be used as a reliable indicator for several dietic factors which affect the liver functions but which are otherwise hard to establish.

Finnish. Otsakkeessa mainittua kysymystä on tässä tutkimuksessa tarkastettu kahdentoista yhteensä 141 Ay-lehmällä suoritetun ruokintakokeen antamien tulosten valossa. Koetulokset on käsitelty tilastollisesti ja näin menetellen on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin. Sulavan raakarasvan ja raakakuidun määrät rehuannoksessa sekä eläinten energiantarpeen suhteellinen määrä ovat tilastollisesti positiivisessa vuorosuhteessa plasman kolesterolipitoisuuteen. Sulavan raakavalkuaisen vaikutus on vaihdellut olosuhteista riippuen. Normaalikuntoisten lehmien kysymyksessä ollessa valkuaisen suhteellisen määrän ja plasman kolesterolipitoisuuden välinen vuorosuhde on ollut positiivinen, mutta lihavampien lehmien kysymyksessä ollessa se on ollut negatiivinen. Hetkellisellä energiayliruokinnalla tai -aliruokinnalla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta plasman kolesterolipitoisuuteen. Lehmän lihavuusasteen nousuun näyttää liittyvän veriplasman kolesterolipitoisuuden huomattavaa nousua. Lehmän ikä ei normaalisen käyttöiän (2—13 v.) puitteissa näytä ainakaan sanottavasti vaikuttavan plasman kolesterolipitoisuuteen. Ruokintakokeissa mahoiksi jääneet lehmät ovat yleisesti reagoineet eri tavalla kuin terveinä pysyneet eläimet. Lehmän veriplasman kolesterolipitoisuutta voidaan käyttää indikaattorina tutkittaessa eräitä sellaisia dieettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat maksan toimintoihin, mutta joiden vaikutus on muulla tavoin vaikeasti todettavissa.