Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on luoda yleiskuva metsä-terveys-talous-toimikentästä aiemman tutkimuksen perusteella. Lisäksi tarkoituksena on havainnollistaa laskennallisen esimerkin avulla, kuinka metsien virkistyskäytön terveyshyötyjä voi arvottaa. Metsien ja viherympäristöjen terveysvaikutuksista on lukuisia tutkimuksia ja vahvaa näyttöä. Tässä tutkimuksessa valittiin liikunnan näkökulma, koska metsien itsenäinen virkistyskäyttö on useimmiten liikunnaksi luokiteltavaa toimintaa ja lisäksi luontoympäristön todetuissa terveyshyödyissä on paljon yhtäläisyyksiä liikunnan terveyshyötyihin. Terveyshyötyjä voidaan arvottaa eri laskentamenetelmin. Yleisimmin käytettyjen menetelmien perustana on ihmishengen tilastollinen arvo tai sairauskustannukset ja menetetyt työpanokset. Tämän tutkimuksen laskennallinen esimerkki toteutettiin Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjen mittaamisen työkalulla HEAT (Health Economic Assessment Tool), jonka perustana on ihmishengen tilastollinen arvo. Lisäksi esitettiin karkea arvio sairauskustannuksiin perustuen. Laskennallisen esimerkin perustana ovat kuvitteellinen sadan hehtaarin kaupunkimetsä ja sen lähiympäristön työikäiset asukkaat. Terveysvaikutusten arvo 5000 työikäisen populaatiolle on huomattava: laskentatavasta riippuen jopa yli kaksi miljoonaa euroa vuosittain. Terveysvaikutusten arvo on suurempi kuin keskimääräiset vuosittaiset tulot, jotka metsästä saataisiin metsätaloutta harjoittamalla, mutta pienempi kuin rakentamiseen tarkoitetun tonttimaan arvo. Metsien terveysvaikutusten taloudellinen arvo etenkin tiiviisti asutuissa kaupungeissa tai niiden läheisyydessä on siis merkittävä. Tämä tutkimus on vasta pintaraapaisu metsien terveysvaikutusten taloudellisesta arvosta ja jatkotutkimukselle on suuri tarve. Kuitenkin jo olemassa olevaa tietoa hyödyntäen on mahdollista tuottaa terveyshyödyistä euromääräisiä arvioita, joita tulisi käyttää viheralueiden käyttöä koskevan päätöksenteon tukena. | The main objective of this Master’s thesis is to create an overview of the thematic entity of forest, health and economics based on earlier literature. The other objective is to demonstrate how to value these benefits with a computional estimation. There is lot of research made on the health benefits of forests or green space to human and strong evidence of those benefits. In this study the aspect of physical activity was chosen because the independent recreational use of forests can usually be classified as health enhancing physical activity, and in addition there are similarities between the health benefits of natural environment and physical activity. Health benefits can be valued by various methods. Commonly used methods are based on the value of statistical life or cost of illness and lost productivity from time off work. The Health Economic Assessment Tool (HEAT) created by World Health Organization was used for the computional estimation in this study. The mechanism of HEAT is based on the value of statistical life. Furhermore a rough estimate of the value of health benefits based on cost of illness is presented. The computional estimation is based on a fictional 100 hectare forest situated nearby a city. The population living half a kilometer radius from the forest was estimated with the population density data of Helsinki. The value of health benefits for the population of 5000 working aged is remarkable: depending on the method the value can be over two million euros yearly. The value of health benefits is greater than the potential average annual earning of the forest used for wood production, yet smaller than the value of that area used for building. The economic value of health benefits of forests is considerable, especially in cities with high population density or nearby them. This study gives a scratch of the economic value of the health benefits of recreational use of forests and there is strong demand for further study on the subject. However, by taking the advantage of existing knowledge of the subject it is possible to make estimations of the value of health benefits, and those estimations should be used more often in policy making.