Agricultural goods and bads : Essays on agriculture and environmental externalities

This dissertation examines the economics of agricultural production and related environmental externalities. In the context of this study, environmental externalities are market failures caused by unintentional outputs of agricultural production. These outputs may be characterized as public goods/bads and they are approached using a joint production framework. The examined externalities are biodiversity benefits, nutrient runoff damages, and costs related to greenhouse gas (henceforth GHG) emissions and climate change. The main objective of this thesis is to study the welfare impacts of the production of different agricultural commodities, especially bioenergy, and agricultural production methods, when environmental externalities are taken into account. Also the costs of increasing or decreasing the unintended environmental public goods or bads causing the externalities are examined. The dissertation consists of an introductory article and four separate studies. In the first three studies, the focus is both on optimization of agricultural joint production systems, and on studying the welfare and environmental impacts of different policies. The last paper examines a case where a public environmental bad,namely climate change, of other anthropocentric/economic activities impacts agricultural production and thus it serves as an input factor of agricultural production. The dissertation shows that the scope of an agricultural externality often depends on local characteristics and underlying assumptions, such as those related to land use, the existence of adaptation measures, and the utility and damage functions. The studies also indicate that policies targeted to agri-environmental externalities should be designed holistically for example by taking into account entire landscapes or sectors, but at thesame time by relying on heterogenous policies within these entities.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan maataloutta ja sen aiheuttamia ympäristöön kohdistuvia ulkoisvaikutuksia. Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maataloustuotannon yhteydessä syntyvien tahattomien sivutuotteiden aiheuttamia markkinahäiriöitä. Nämä sivutuotteet voidaan luokitella joko julkishyödykkeiksi tai -haitakkeiksi, ja niiden tutkimuksessa hyödynnetään yhteistuotoksellista lähestymistapaa. Tutkimuksessa tarkasteltavat ulkoisvaikutukset ovat maatalouden aiheuttamasta ravinnekuormituksesta syntyvä haitta, maatalousympäristön monimuotoisuuden tuoma hyöty ja kasvihuonekaasupäästöistä ilmastonmuutoksen kautta aiheutuva haitta. Tutkimuksen päätarkoituksena on tarkastella eri maataloushyödykkeiden tuotannon aiheuttamia yhteiskunnallisia hyvinvointivaikutuksia, kun maatalouden aiheuttamat ulkoisvaikutukset otetaan huomioon. Myös julkishyödykkeen tai -haitakkeen vähentämisen ja lisäämisen kustannuksia arvioidaan. Tutkielma koostuu johdantoluvusta sekä neljästä erillisestä osajulkaisusta. Ensimmäisessä kolmessa osajulkaisussa päähuomio on yhteistuotoksen optimoinnissa, sekä tuotantoon liittyvän politiikan hyvinvointi- ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Neljännessä osajulkaisussa käsitellään tapausta jossa julkishaitake (ilmastonmuutos) on yksi maataloustuotannon tuotannontekijöistä. Tutkimus osoittaa että mallinnettavan maatalouden ulkoisvaikutuksen suuruus riippuu usein paikallisista tekijöistä ja mallinnuksessa tehtävistä oletuksista, kuten maankäyttöön liittyvistä tekijöistä, adaptaatiotoimenpiteiden olemassaolosta ja hyöty- ja haittafunktioiden määritelmistä. Tutkielman osajulkaisut osoittavat että maatalouden ulkoisvaikutuksiin kohdistuva politiikka tulisi suunnitella holistisesti, ottaen huomioon vaikutukset esimerkiksi maisemittain ja toimialoittain, mutta samalla huomioiden eroavuudet näiden sisällä vaikuttavien toimijoiden välillä.

ei saavutettava