Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläinten esiintyminen suuressa koiratarhassa | Giardia and Cryptosporidium prevalence in big shelter

Giardia ja Cryptosporidium ovat alkueläimiä, jotka voivat elää monissa eläimissä sekä ihmisissä suolistoloisena. Giardia- ja Cryptosporidium-tartunta tapahtuu ihmisillä tyypillisimmin saastuneen veden välityksellä. Tartunnan voi saada myös suoraan toisesta ihmisestä tai eläimestä sekä saastuneen ruoan välityksellä. Giardia- ja Cryptosporidium- alkueläimiä on pidetty zoonoottisena parasiittina, mutta zoonoottisuudesta ei ole olemassa varmaa ja todistettua tietoa. Risti-infektio-kokeissa on osoitettu, että osa Giardia-lajeista on isäntälajispesifisiä ja osa pystyy tartuttamaan useita lajeja. Giardia-alkueläimen elinkierto on kaksivaiheinen: trofotsoiittivaihe ja kystavaihe. Kystavaihe on infektiivinen vaihe, jossa kystat kulkeutuvat ulosteiden mukana ulos isäntälajista ja joutuvat uuteen isäntään tämän syödessä kystia. Kystistä vapautuu suolistossa trofotsoiitteja. Cryptosporidium-alkueläimen elinkierto on monimutkaisempi. Cryptosporidium-alkueläimen infektiivinen muoto on ookysta. Isäntälaji saa Cryptosporidium-tartunnan syömällä infektoituneen ookystan tai kontaminoituneen veden välityksellä Koirilla Giardia-tartunta on usein oireeton, mutta se voi aiheuttaa akuuttia tai kroonista ripulia ja painonmenetystä. Ripuli on tyypillisesti ohutsuoliperäistä. Koirilla ei usein esiinny kliinisiä oireita Cryptosporidium-tartunnasta. Giardia- ja Cryprosporidium-alkueläinten esiintymistä on maailmalla tutkittu paljon sekä kennelolosuhteissa että yksittäisillä lemmikkikoirilla. Monet tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti Giardia-alkueläimen esiintyvyyden olevan paljon suurempi kennelolosuhteissa kuin yksittäisessä omistuksessa olevilla koirilla Tutkimuksessani selvitettiin Giardia- ja Cryptosporidium-allkueläimen esiintyvyyttä pohjois-suomalaisen kennelin koirilla. Ulostenäytteet tutkittiin Elisa-testillä sekä immunofluoresenssin avulla mikroskoopilla. Saatuja tuloksia verrattiin lisäksi koirien ikään, sukupuoleen, esiintyneeseen ripuliin ja eri ryhmiin. Kennelissä oli kaikkiaan tutkimushetkellä 317 koiraa. Näytteitä tutkittiin yhteensä 125 koirasta. Tutkittujen koirien iän mediaani oli 4 vuotta ja ikäjakauma 2 kk -13 vuotta. Pennuiksi luokiteltiin kaikki alle yhden vuoden ikäiset koirat ja aikuisiksi kaikki yli vuoden ikäiset koirat. Pentuja tutkituista koirista oli 16. Giardia-positiivisten osuus oli 41,6 % (52 koiraa). Kaikki 16 pentua (100,0 %) olivat Giardia-positiivisia. Aikuisista koirista Giardia-positiivisia oli 34 (36,2 %). Cryptosporidium-positiivisten osuus oli 5,6 % (7 koiraa). Pennuista 5 koiraa (31,2 %) oli Cryprosporidium-positiivisia. Aikuisista koirista Cryptosporidium-positiivisia koiria oli 2 (2,1 %). Tutkimukseni perusteella Giardia-tartuntaa esiintyi kennelissä paljon. Pennuilla Giardia-tartuntaa esiintyi enemmän kuin aikuisilla koirilla, mikä on giardiatartunnoille tyypillistä. Tartuntoja todettiin eniten koiraryhmässä, jossa aikuiset koirat olivat kosketuksissa pentuihin. Sukupuolella ei ollut vaikutusta tartuntoihin. Kennelin koirissa todettiin myös muutamia Cryptosporidium-tartuntoja. Suurin osa tartunnoista todettiin pennuilla.

Giardia and Cryptosporidium are protozoans which can infect animals and human as an intestinal parasites. The Giardia and Cryptosporidium infection occurs typically in humans through contaminated water. The infection can be transmitted in human-human contact or be a zoonotic. The Giardia and Cryptosporidium have been considered as zoonotic parasites. Limited crossinfection studies have shown that some of the Giardia species are host specific and some are able to infect several species. The Giardia's life cycle has two phases: trophozoite stage and cyst stage. Cysts are passed in host feces and infection begins when another host ingests the cyst stage of the parasite. The Cryptosporidium's life cycle is more complex. Cryptosporidium infection begins when host ingest the oocysts. In dogs Giardia infection is often asymptomatic, but may cause acute or chronic diarrhea and weight loss. Dogs do not often appear have clinical symptoms in Cryptosporidium infection. Several studies have been performed around the word on the Giardia and Cryprosporidium prevalence in shelters as well as in pet dogs. Results have shown that prevalence of Giardia is much higher in shelter populations than pet dogs. In my research I examined prevalence of Giardia and Cryptosporidium in a dog shelter located in the northern Finland. Stool samples were studied by Elisa antigen test and immunofluorescence staining using epifluoresence microscope. In addition, I compared association of giardia with age, sex, and diarrhea. In the shelter there were 317 dogs. The fecal samples were examined from 125 dogs. The median age of the examined dogs was 4 years and the age range was from 2 months to 13 years. Puppies were defined as under one-year-old dogs and adults > one year age. In total, there were 16 puppies. Giardia-positive fecal samples were found in 41.6% of the dogs (52 dogs). All 16 puppies (100.0%) were Giardia-positive. In adult dogs Giardia prevalence was 36.2% (34 dogs). Cryptosporidium prevalence was 5.6% (7 dogs). In puppies 5 dogs (31.2%) were Cryprosporidium-positive. In adult dogs Cryptosporidium prevalence was 2.1% (2 dogs). In my study Giardia prevalence was rather high in the shelter dogs. In puppies Giardia infection was more common than adult dogs, which is a typical characteristic of Giardia infections. Infections were found most in the group, where the adult dogs were in contact to the puppies. Gender had no effect on infections. Cryptosporidium infection was uncommon in dogs. Most of the infections were found in puppies.