Perusrungon vaikutus 'Heta' omenapuiden satoon ja hedelmän laatuun

Tutkimuksessa selvitettiin perusrunkojen B9, MTT1 ja MTT5 vaikutusta 'Heta' omenalajikkeen satoon ja hedelmän laatuun. Mittausajankohtia oli kolme: (1) sadonkorjuuhetkellä, (2) 4 viikkoa sadonkorjuusta ja (3) 6 viikkoa sadonkorjuusta. Hedelmien kokonaislukumäärä puuta kohti oli B9:llä suurempi kuin MTT5:llä. Hedelmät kypsyivät hitaammin MTT5:llä kuin B9:llä ja MTT1:llä. Streif-indeksi oli MTT5:llä suurempi kuin muilla perusrungoilla. Samoin hedelmän tärkkelyspitoisuus (jodivärjäys) oli MTT5:llä suurempi kuin MTT1:llä ja B9:llä. MTT5:llä hedelmät olivat sadonkorjuuhetkellä kiinteämpiä kuin B9:llä. Kiinteys väheni varastoinnin aikana kaikilla perusrungoilla, mutta neljän varastointiviikon jälkeen enää vain MTT5:llä. Hedelmän kuiva-ainepitoisuus oli neljä viikkoa sadonkorjuusta suurempi MTT1:llä kuin MTT5:llä. Mittausajankohdalla ei ollut vaikutusta hedelmän kuiva-ainepitoisuuteen, joten varastoinnin aikaista nahistumista ei kokeen aikana ehtinyt tapahtua. Neljä ja kuusi viikkoa sadonkorjuun jälkeen B9:llä hedelmissä oli suurempi sokeri-happosuhde kuin MTT1:llä ja MTT5:llä. Neljä viikkoa sadonkorjuusta hedelmät olivat MTT1:llä selvästi happamampia kuin B9:llä. Liukoisia kuiva-aineita oli selvästi enemmän MTT1:llä kasvaneissa hedelmissä kuin MTT5:llä kasvaneissa niin sadonkorjuuhetkellä kuin neljä viikkoa sadonkorjuusta. Booria ja rautaa oli MTT5:llä kasvaneissa hedelmissä enemmän kuin MTT1:llä ja B9:llä. MTT1:llä rikin pitoisuus oli hieman pienempi kuin muilla perusrungoilla. Sinkkiä oli MTT1:llä vähemmän kuin B9:llä ja MTT5:llä. Kalsiumin, magnesiumin, fosforin, kuparin, mangaanin ja kaliumin pitoisuuksiin perusrunko ei vaikuttanut. Mahdollisesti puiden nuoresta iästä (3 vuotta istutuksesta) johtuen perusrungon ei havaittu vaikuttavan hedelmän värittymiseen: punaisuuteen tai punaisimman kohdan valotiheyteen, värisävyyn tai värikylläisyyteen. Perusrunko B9 erottui tutkimuksessa edukseen hedelmien suuremman lukumäärän, nopean kypsymisen ja makeuden vuoksi, mutta jatkotutkimusta aiheesta tarvitaan.

The effects of three rootstocks, B9, MTT1 and MTT5 on yield and fruit quality in ‘Heta’ apple were studied. Observations were done (1) at harvest, (2) four weeks after harvest and (3) six weeks after harvest. Number of fruits per tree was greater on B9 than on MTT5. Fruit ripening was slower on MTT5 than on B9 and MTT1. Streif index and starch content based on iodine test were higher on MTT5 than on other rootstocks. At harvest fruit on MTT5 were firmer than on B9. Firmness decreased on all rootstocks, but after four weeks after harvest it continued to decrease only on MTT5. Fruit dry mass content four weeks after harvest was higher on MTT1 than on MTT5. Dry mass content did not change during storage. Sugar-acid ratio was higher four and six weeks after harvest in fruits on B9 than in fruits on MTT1 and MTT5. Four weeks after harvest fruit on MTT1 had higher TA (titratable acids) content than on B9. Brix was much higher on MTT1 than on MTT5 both at harvest and four weeks after harvest. There was much more boron (B) and iron (Fe) in fruit on MTT5 than on B9 and MTT1. Sulphur (S) content was smaller on MTT1 than on other rootstocks. Zinc (Zn) content was lower on MTT1 from that on other rootstocks. Rootstock had no effect on fruit calsium (Ca), magnesium (Mg), phosphorus (P), copper (Cu), manganese (Mn) and kalium (K) content. Possibly due to young age of the trees (three years after planting) rootstock had no effect on fruit coloring (L, a, b, chroma, hue). In conclusion rootstock B9 stood out positively due to greater number of fruits per tree, early ripening and sweeter fruits, but further research is needed.