Kohti kasviproteiinipainotteisempaa ruokavaliota: Pitääkö suolan saannista olla huolissaan? : Tuloksia 12 viikon interventiotutkimuksesta ja kartoitus kaupan kasviproteiinituotteista | A shift towards plant-based diets: is there a challenge with sodium intake? : Results from a 12-week human intervention study and an audit of products on supermarket shelves
2022
Mustakallio, Meri | Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry | Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten
Tausta: Eläinproteiinin korvaaminen kasviperäisellä proteiinilla tuo mukanaan terveyshyötyjä ja on ympäristön kannalta kestävämpää. Uusissa kasviproteiinituotteissa on kuitenkin mahdollisesti paljon lisättyä suolaa (natriumkloridi, NaCl). Tavoitteet: 1) Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tavoitteena oli tutkia, miten eläinproteiinin korvaaminen kasviproteiinilla vaikuttaa natriumin saantiin 12 viikon ScenoProt-interventiossa. 2) Työn toisessa osassa tarkastellaan Suomessa myytävien kasviproteiini- ja lihankorviketuotteiden suolapitoisuutta, ja verrataan niitä vastaavien eläinproteiinituotteiden pitoisuuteen. Aineisto ja menetelmät: 1) 136 tutkittavaa satunnaistettiin kolmeen proteiinikoostumukseltaan erilaiseen ruokavalioryhmään 12 viikon ajaksi (R1: eläinproteiini 70%/kasviproteiini 30%; R2: eläinproteiini 50%/kasviproteiini 50%; R3: eläinproteiini 30%/kasviproteiini 70%). Natriumin saantia tutkittiin neljän päivän ruokapäivämerkintöjen ja vuorokausivirtsan avulla ja analysoitiin käyttäen (ko)varianssianalyysia. 2) Markkinoilla olevia kasviproteiini- ja lihankorviketuotteita kartoitettiin pääkaupunkiseudun kaupoista, ja ne ryhmiteltiin kategorioiksi, joiden suolapitoisuutta verrattiin vastaavien lihatuotteiden kanssa. Vertailussa käytettiin riippumattomien otosten t-testiä ja parametrittomia testejä. Tulokset: 1) Natriumin saanti oli suurinta ruokavaliossa R1 (3,7±0,9 g/vrk), kun ruokavalioissa R2 ja R3 saanti oli 3,1±0,9 ja 3,1±0,6 g/vrk (p<0,001). Natriumin eritys vuorokausivirtsaan oli myös suurinta ruokavalioryhmässä R1 verrattuna R2 ja R3 (p≤0,018; kun kovariaattina käytettiin natriumin eritystä alkupisteessä). Kasviproteiinipainotteisimmassa ruokavaliossa 28,5 % natriumista tuli kasvisruoista. 2) Tarkasteltuja kasviproteiini- ja lihankorviketuotteita oli 347, joista 89 % oli suolattuja/maustettuja, ja suolapitoisuus tuotteissa oli keskimäärin 1,29±0,63 g/100 g. Kasviproteiinista valmistetuissa jauhelihan ja kanasuikaleiden vastineissa oli enemmän suolaa kuin vastaavissa lihatuotteissa (1,22±0,49 vs. 0,24±0,35 g/100 g ja 1,61±0,33 vs. 1,16 ±0,63 g/100 g, p≤0,017), kun taas lihasta tehtyjen nakkimakkaroiden ja kestomakkaroiden suolapitoisuus oli suurempi kuin vastaavien kasviproteiinituotteiden (1,94±0,23 vs. 1,64±0,33 g/100 g ja 4,04±0,39 vs. 2,12±0,60 g/100 g, p<0,001). Johtopäätökset: Kun 50-70% ruokavalion kokonaisproteiinista oli peräisin kasvikunnan tuotteista natriumin saanti ja eritys oli vähäisempää verrattuna ruokavalioon, jossa 70% proteiinista oli eläinperäistä. Kasvisruoat olivat kuitenkin merkittävä natriumin lähde kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa. Suuri osa kaupan kasviproteiinituotteista on voimakassuolaisia, mikä on tärkeä ottaa huomioon tuotteiden terveellisyyttä tarkastellessa.
Mostrar más [+] Menos [-]Background: Replacing animal protein with plant-based protein has health and environmental benefits, but new plant protein-based products have shown a high salt (sodium chloride, NaCl) content. Objectives: 1) To investigate the effects of replacing animal protein sources with plant-based protein sources on sodium (Na) intake in a 12-week ScenoProt intervention. 2) To gather information on NaCl contents of plant-based protein and meat alternative products available in Finland and to compare them with equivalent meat products. Methods: 1) 136 participants were randomized into different protein diets (G1: animal 70%/plant 30%; G2: animal 50%/plant 50%; G3: animal 30%/plant 70%). Na intake was measured with 4-day food records and 24h urine excretion using analysis of (co)variance. 2) An audit for plant protein and meat products was done. NaCl content in product categories was compared using t-tests and non-parametric tests. Results: 1) Na intake was highest in G1 (3.7±0.9 g/d), while the intakes in G2 and G3 were 3.1±0.9 and 3.1±0.6 g/d (p<0.001). Urinary Na was highest in G1 vs. G2 and G3 (p≤0.018; adjusted for baseline). Plant-based foods accounted for 28,5 % of sodium intake in G3. 2) Of 347 plant-based products, 89 % were salted/seasoned and mean NaCl content was 1.29±0.63 g/100 g. Plant-based mince and chicken strips were higher in salt than their meat equivalents (1.22±0.49 vs. 0.24±0.35 and 1.61±0.33 vs.1.16 ±0.63 g/100 g, p≤0.017), whereas meat sausages and meat salamis had higher salt content than the plant alternatives (1.94±0.23 vs. 1.64±0.33 and 4.04±0.39 vs. 2.12±0.60 g/100 g, p<0.001). Conclusion: Na intake and urinary excretion were lower when 50-70% of dietary proteins were from plant-based sources compared to a diet containing 70% animal-based proteins. However, plant-based dishes were a significant source of sodium in the plant-based diets and some plant-based products have high NaCl contents, which may question their healthiness, especially if consumed frequently.
Mostrar más [+] Menos [-]Palabras clave de AGROVOC
Información bibliográfica
Este registro bibliográfico ha sido proporcionado por University of Helsinki