Kymmenen teollisesti merkittävän puulajin kuoriuutteiden mahdollisuudet tuholaistorjunnassa | The possibilities of the bark extracts of ten economically remarkable tree species in pest management

Metsäteollisuudesta kertyy vuosittain suuria määriä ylijäämämateriaalia, kuten puun kuorta ja oksia.Ylimääräinen aines käytetään pääasiassa energiantuotantoon, mutta uusia soveltamismahdollisuuksia kaivataan. Kuoren on havaittu olevan potentiaalinen lähde monille bioaktiivisille yhdisteille, joille olisi käyttöä esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuudessa sekä maa-, metsä- ja puutarhatuotannon tuholaistorjunnassa. Tutkimus on osa Euroopan Unionin rahoittamaa ForestSpeCs-projektia, jonka tarkoituksena on selvittää metsäteollisuuden ylijäämämateriaalien vaihtoehtoisia käyttötapoja. Valittujen kymmenen teollisesti merkittävän pohjoisen puulajin (Abies nephrolepis, Betula pendula, Larix decidua, L. gmelinii, L. sibirica, Picea abies, P. ajanensis, P. pumila, Pinus sylvestris, Populus tremula) kuoresta uutettujen aineiden soveltuvuutta syönninestoaineeksi testattiin kaaliperhosen (Pieris brassicae L.) ja krysanteemiyökkösen (Spodoptera littoralis Boisduval) toukilla sekä osittain sinappikuoriaisella (Phaedon cochloreae Fabricius) ja idänlehtikuoriaisella (Agelastica alni L.). Uutteet valmistettiin yhteistyössä projektin ryhmien avulla tai itsenäisesti erilaisin menetelmin. Testaukset tehtiin laboratorio-oloissa käyttäen lehtikiekkojen valintabiotestiä sekä karkeilla uutteilla että niistä erotelluilla yksittäisillä yhdisteillä. Tehdyistä mittauksista laskettiin syönninestoindeksit (FDI). Tulosten perusteella lähes kaikki testatut uutteet vaikuttivat ainakin jossain määrin kohdehyönteisen syöntikäyttäytymiseen. Hieman yli puolet kaaliperhosella testatuista 46 uutteesta aiheuttivat yli 50 % syönnineston eli kaaliperhonen suosi kontrollilehtiä uutteella käsiteltyjä todennäköisemmin. Krysanteemiyökkösellä yli 50 %:n syönnineston aiheuttivat vain seitsemän testatuista 56 uutteesta. Lisäksi kolme uutetta lisäsi käsiteltyjen kiekkojen syöntiä merkittävästi. Idänlehtikuoriaistoukat ja -aikuiset karttoivat erityisesti abietiinihapolla käsiteltyjä lehtiä. Sinappikuoriaisella testatut uutteet toimivat myös lupaavasti. Testattujen puulajien kuoresta on mahdollista uuttaa biologisesti aktiivisia yhdisteitä, mutta tuholaistorjunnan kannalta oikeiden pitoisuuksien ja tehokkaiden uuttomenetelmien löytäminen vaatii jatkotutkimuksia. Kuoren sisältämien yhdisteiden laatu ja määrä vaihtelevat monien tekijöiden, kuten ympäristön ja genetiikan vaikutuksesta. Hyönteisten sietokyky vaihtelee myös paljon lajeittain ja yksilöidenkin välillä on eroja. Uutteista valmistettavia torjunta-aineita olisi kuitenkin mahdollista sisällyttää esimerkiksi integroituun torjuntaan muiden menetelmien rinnalle tulevaisuudessa.

The forest industry achieves each year large quantities of waste material, such as wood, bark and branches. The waste material is mainly used for energy production, but new applications are being investigated. The bark has been identified as a potential source of numerous bioactive compounds, which would have use, for example, in the pharmaceutical and chemical industries as well as in the pest management of agriculture, forestry and horticulture. The thesis is part of the European Union-funded ForestSpeCs project, which aims to find alternative ways to use the materials of forest industry. The bark extracts of ten economically remarkable northern trees were tested for possibilities as antifeedants for the larvae of the cabbage white (Pieris brassicae L.), the Egyptian cotton leafworm (Spodoptera littoralis Boisduwal), and some of them also for the mustard leaf beetle (Phaedon cochleariae Fabricius) and the alder leaf beetle (Agelastica alni L.). The extracts were prepared in cooperation with the project groups or independently using different methods. Testing was carried out in laboratory conditions by using the dual-choice leaf-disc bioassays for the crude extracts and the individual compounds separated from them. The feeding deterrent indices (FDI) were calculated from the measurements. On the basis of the results, nearly all the tested extracts, at least to some extent, appeared to have an effect on the insect’s eating behavior. Slightly more than half of the 46 extracts tested with the cabbage white caused more than 50% feeding deterrence, in other words the cabbage butterfly preferred the control leaves more often than the treated ones. For Egyptian cotton leafworm larvae over 50% feeding deterrence was caused only by the seven of the tested 56 extracts. In addition, three of the extracts stimulated the consuming of the treated leaves significantly. The alder leaf beetle larvae and adults were deterred by the leaves treated with abietic acid, in particular. The extracts tested on the mustard leaf beetle were also working promisingly. It is possible to extract biologically active compounds from the bark of the tested tree species, but it is necessary, in the context of pest management, to have more research on the correct concentrations of the extracts and effective extracting methods. The quality and quantity of compounds in the bark depend on many factors, such as the impact of the environment and genetics. Tolerance in insects varies a lot by species and there are also differences between individuals. The pesticides manufactured of extracts could be possible to include in the integrated pest management alongside the other methods in the future.