Supikoiran ja ketun kaupungistuneisuus sekä supikoiran aiheuttama kapiriski Helsingissä

Monet pienpedot, kuten supikoira (Nyctereutes procyonoides) sekä kettu (Vulpes vuples) ovat kaupungistuneet viime vuosikymmeninä. Kaupungistumisella tarkoitetaan lajien yleisyyttä ja kantojen temporaalista yleistymistä kaupunkiympäristöissä, kaupunkimaisessa ympäristössä. Ihmisväestön kasvaessa ja kaupunkialueiden laajentuessa yhä useammat eläimet elävät ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. Lisäksi kaupunkien hyvä ruoka- ja suojapaikkojen saatavuus sekä petojen puute houkuttelee eläimiä kaupunkiympäristöihin. Ketun ja supikoiran joustavat ominaisuudet edesauttavat niiden kaupungistumista. Kettu on Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva petoeläin, jota on tavattu jo pitkään kaupunkiympäristöissä. Supikoira on haitallinen, mutta menestynyt vieraslaji ja nykyään Suomen runsaslukuisimpia petoeläimiä. Kaupunkien eläinkantojen kasvaessa myös ihmisten ja villieläinten väliset kohtaamiset yleistyvät. Villieläimet ovat lisäksi merkittäviä tautien ja loisten levittäjiä, joten kaupunkien eläinkantojen kasvaessa tarttuvien tautien, kuten kapin tartuntariski voi kasvaa. Kapi eli tarttuva syyhy on ulkoloisen, syyhypunkin (Sarcoptes scabiei), aiheuttama tarttuva sairaus. Nykyään kapia esiintyy jatkuvasti koko Suomessa, ja sitä tavataan yleisimmin supikoirissa ja ketuissa. Tutkimusten mukaan supikoira on villieläimistä merkittävin kapivektori sekä merkittävä koirien kapitartuntojen lähde. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin supikoiran sekä ketun levittäytymistä kaupunkiin, niiden populaatiomuutoksia sekä kaupunkilaisten suhtautumista kyseisiin lajeihin. Työssä selvitettiin supikoira- ja kettuhavaintojen määriä Helsingissä vuosina 2013 ja 2023 nisäkäshavaintokyselyjen avulla. Lisäksi työssä hyödynnettiin 60 riistakameran kuva-aineistoa vuosilta 2018–2019, minkä perusteella arvioitiin lajien kaupungistuneisuutta sekä mahdollisia eroja ihmisten tekemien havaintojen ja riistakamerahavaintojen välillä. Tietoa pienpetojen tiheyksistä ja kantojen kehityksestä tarvitaan sekä riistanhoidossa että pienpetojen levittämien tautien ja loisten torjunnassa. Kaupunkilaisten suhtautumista villieläimiin tutkittiin havaintojen yhteydessä annettujen lisätietojen perusteella. Lisäksi työssä selvitettiin supikoiran aiheuttamaa kapitautiriskiä Helsingissä verrattuna lemmikkikoirakeskittymiin, kuten koirapuistoihin. Tautiriskipaikkojen selvittämisestä on hyötyä esimerkiksi viranomaisille sekä koiranomistajille. Maisterintutkielma tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja tuloksia hyödynnetään muun muassa Helsingin kaupungin vieraspetoviestinnässä. Vuosien 2013 ja 2023 supikoira- ja kettuhavainnot sekä riistakamerakuva-aineisto analysoitiin QGIS- ja R-ohjelmilla. Jokaisen havainnon ympärille luotiin säteeltään 250 metrin vyöhyke, jonka pinta-alasta laskettiin kaupunkimaanpeiteluokkien yhteispinta-ala. Yhteispinta-alaa käytettiin mittaamaan havainnon kaupungistuneisuutta. Kaupungistuneisuutta ilmentävät maanpeiteluokat määrittyivät CORINE Land Cover –maanpeiteluokkien mukaan, joihin sisällytettiin kaikki rakennetut luokat. Kapisten supikoirien ja koirakeskittymien sijaintien päällekkäisyyttä arvioitiin ydinestimaattien avulla. Ketun havaintomäärät ja tiheysindeksit pysyivät melko vakaina vuosien 2013 ja 2023 kyselyjen perusteella. Vuonna 2023 supikoiria havaittiin vähemmän kuin vuonna 2013 ja molempina vuosina kettua vähemmän. Lineaarisen regressioanalyysin mukaan vuonna 2023 molempien lajien havaintopaikoissa oli vähemmän kaupunkialuetta, eli kaupunkimaista yhteispinta-alaa. Riistakamerakuva-aineiston yleistetyn lineaarisen sekamallin mukaan supikoira on merkitsevästi yleisempi kuin kettu ja supikoiran havaintopaikoissa on vähemmän kaupunkimaista yhteispinta-alaa kuin ketulla. G-testin mukaan havaintokyselyyn vastanneet ihmiset havaitsevat kettuja useammin kuin supikoiria, kun riistakamerakuva-aineiston tulokset asetetaan odotusjakaumaksi. Kapisia supikoiratapauksia oli yhteensä 24 ja aineistoon sisällytettäviä lemmikkikoirakeskittymiä 118. Kernelin tiheysestimaatti ei ilmentänyt merkittävää päällekkäisyyttä lemmikkikoirakeskittymien ja supikoiratapausten välillä. Kaupunkilaisten suhtautumisesta supikoiraan ja kettuun ei saatu riittävästi aineistoa havaintokyselyjen yhteydessä, sillä annetut lisätiedot olivat neutraaleja tai puutteellisia. Tämän tutkielman nisäkäshavaintokyselyjen perusteella Helsingin kettu- ja supikoirapopulaatiot eivät ole kasvaneet tai kaupungistuneet kymmenen vuoden aikana. Supikoirat eivät myöskään aiheuta lemmikkikoirille merkittävää kapiriskiä Helsingin lemmikkikoirakeskittymissä. Tutkimus osoitti, etteivät havaintokyselyt ole aina luotettavimpia mittareita pienpetojen todellisten populaatiotasojen vertailuun. Havaintokyselyjä voidaan kuitenkin hyödyntää villieläinhavaintojen seuraamiseen ja niissä tapahtuvien muutosten tutkimiseen. Tämän työn perusteella ketun ja supikoiran kaupungistuneisuutta sekä niiden nykyisten kantojen tilaa tulisi tutkia lisää. Supikoiran ohella myös ketun aiheuttamaa kapiriskiä tulisi tutkia enemmän.