Ympäristöarvojen liittäminen metsäekonomisiin malleihin | Incorporating environmental values into forest economic models

Metsät tuottavat puuraaka-aineen ohella myös monia muita hyötyjä, jollaisia ovat muun muassa hiilensidon-ta, biologinen monimuotoisuus, virkistysmahdollisuudet ja kauniit maisemat. Näitä hyötyjä voidaan tuottaa pääosin samanaikaisesti yhteistuotantona. Metsien erilaiset käyttötavat ja hyödyt ovat kuitenkin usein aina-kin jossain määrin kilpailevia. Muuttuvassa yhteiskunnassa metsien ei-puuaineellisten hyötyjen merkitys korostuu, ja metsien käsittelylle asetetaan entistä tiukempia ympäristövaatimuksia. Tutkimusten mukaan metsien käyttöä koskevat tavoitteet ovat monipuolistuneet, ja samalla kiinnostus vaihtoehtoisia metsänhoi-tomenetelmiä kohtaan on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa luotiin kokonaiskuvaa siitä, miten ympäristöarvot ovat huomioitu metsikkötason met-säekonomisessa tutkimuksessa. Erityinen huomio kiinnitettiin eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon tutkimuk-seen, koska menetelmää pidetään usein sopivampana monitavoitteiseen metsänhoitoon. Jatkuvasti peittei-senä hoidettava metsä saattaakin mahdollistaa monien hyötyjen tehokkaamman yhteistuotannon. Siitä huo-limatta esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi myös eri-ikäisrakenteisessa metsässä tulee varmistaa järeiden puuyksilöiden ja lahopuun riittävä määrä jättämällä säästöpuita. Siten ympäristö-hyötyjen arvostaminen saattaa hyvinkin vaikuttaa optimaaliseen metsänkäsittelyyn. Tutkimuksessa muotoiltiin päätöksentekijän hyödyn maksimointiin perustuva suomalaista kuusimetsää kuvaava optimointimalli, joka sisältää metsän kasvun dynamiikan ja metsän järeisiin puuyksilöihin liittyvät ympäristöarvostukset. Optimointi suoritettiin ilman aikarajoitteita ja ennalta määrättyjä tasapainotiloja. Mallia testattiin sekä lineaarisella että epälineaarisella arvostusfunktiolla. Funktioiden avulla selvitettiin, miten ympäristöarvostusten suhteellinen korostaminen ja korkokanta vaikuttavat puuston rakenteeseen ja metsänomistajan saamiin puunmyyntituloihin. Vaihtoehtoisena menetelmänä osoitettiin, miten ympäristö-hyötyihin liittyvät tavoitteet voidaan huomioida optimointirajoitteen avulla. Rajoitteen avulla tutkittiin vaih-toehtoiskustannusta, joka syntyy jätettäessä ympäristöarvoa tuottavia metsikön suurimpia ja vanhimpia puita hakkuiden ulkopuolelle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että järeisiin puihin liittyvien ympäristöhyötyjen arvostaminen vaikuttaa optimaalisiin hakkuisiin ja metsikön rakenteeseen. Nostettaessa korkokantaa, säästöpuita kannattaa jättää vähemmän metsikköön. Säästöpuiden jättämisestä aiheutuu kustannuksia puunmyyntitulojen pienentyessä, ja optimaalinen ratkaisu näiden kahden kilpailevan hyödyn välillä riippuu päätöksentekijän preferensseistä.

Forests provide not just timber, but also a host of other benefits, such as carbon sequestration, biodiversity, recreational opportunities and beautiful scenery. From an economic perspective, such a multiplicity of utili-zation options of forests may be interpreted as joint production. However, these utilization options are often competing at least to some extent. In a changing society, the importance of non-timber benefits are increas-ing, and forest management is subject to more stringent environmental requirements. Studies have shown that targets for the use of forests have become more varied, and the interest in alternative methods of forest management has increased. The aim of this study was to create an overall picture of how environmental values are taken into account in forest economics at the stand level. Special attention was paid to uneven-aged forest management, since the method is often considered more appropriate for multi-objective forest management. Uneven-aged man-agement of forests may enable a more efficient joint production of many benefits. Nevertheless, to maintain e.g. forest biodiversity in uneven-aged stand, there is still need to ensure a robust amount of individual trees and dead wood by leaving sufficient number of retention trees. Hence, valuing environmental benefits may well have an impact on optimal stand management. In this study an optimization model is formulated to analyze uneven-aged forest management when stand-ing old trees have an environmental value. Optimization problem was solved without any time constraints or a predetermined steady state. The model was tested with both linear and nonlinear environmental valuation function. In addition, it was examined how relative value of environmental benefits and interest rate affect the structure of the stand and harvest revenues. As an alternative method, this study presented optimization of harvests while satisfying a constraint intended to meet an environmental management objective. This constraint was used to study the opportunity cost of retention trees. In conclusion, the results indicated that the valuation of environmental benefits affects the optimal harvest-ing and stand structure. When raising the interest rate, fewer retention trees should be left to the stand. The number of retention trees affects present value of harvest revenues, and the optimal solution between com-peting benefits depends on the preferences of the decision maker.