Asukasbarometri 2022 : Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä

Asukasbarometri 2022 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta vähintään 10 000 asukkaan taajamissa. Tutkimus tarjoaa kokonaiskuvan kaupunkialueiden asuinympäristöjen tilasta ja ajallisista muutoksista sekä kaupunkilaisten asumistoiveista. Tutkimus on toteutettu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeena. Asukasbarometri toteutettiin nyt viidennen kerran. Aiemmat kyselyt on toteutettu vuosina 1998, 2004, 2010 ja 2016. Jokaisella kierroksella mukaan on otettu uusia kysymyksiä ajankohtaisista ilmiöistä ja tietotarpeista, mutta ajallinen vertailukelpoisuus keskeisissä kysymyksissä on säilytetty. Pitkän aikasarjan ohella Asukasbarometri tarjoaa kattavasti tuloksia aluetyypeittäin ja väestöryhmittäin. Asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Tärkeimmät asukkaiden viihtyvyystekijät ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten melu ja ilmansaasteet, pysäköintipaikkojen sekä palvelujen puute. Asuinalueen eri ominaisuuksiin ollaan yleisesti ottaen yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä kuin edellisessä barometrissa vuonna 2016, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja, joihin tyytymättömyys on kasvanut. Barometrin pitkäaikaisissa ajallisissa trendeissä näkyy kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Kaupungistuminen ja tiivistyminen ovat parantaneet palveluja ja liikkumismahdollisuuksia muuten kuin autolla, mutta ovat tuoneet mukanaan myös epäviihtyvyyteen liittyviä haasteita, kuten melua, rakennustyömaita ja sosiaalisia häiriöitä. Asumistoiveet ovat urbanisoituneet, omakotitalojen suosio kaupungeissa on vähentynyt ja keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio kasvanut. Pari- ja rivitaloja toivotaan nykyistä enemmän. Kerrostaloasunnoista toivotaan keskimäärin nykyistä hiukan isompia, mutta omakoti-, pari- ja rivitaloasunnoista nykyistä pienempiä. Viimeisiä vuosia ovat leimanneet koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen aiheuttama energiakriisi. Ne ovat vaikuttaneet asumiseen osin ristiriitaisesti. Koronapandemia ja sen vauhdittama etätyön yleistyminen ovat muun muassa lisänneet työtilan tarvetta asunnossa, kun taas energiakriisin myötä kasvoi tarve energiankulutuksen vähentämiseen ja tehokkaaseen tilankäyttöön.

Residents’ Barometer 2022 : Survey on Urban Residential Environments The Residents’ Barometer 2022 is a survey on the quality of urban residential environments in settlements with a population of 10,000 or more. The survey provides an overall picture of the state and temporal changes in the quality of urban residential environments and the housing preferences of urban dwellers. The survey was carried out in cooperation with the Ministry of the Environment and the Finnish Environment Institute. The Residents’ Barometer was implemented for the fifth time. Previous surveys have been conducted in 1998, 2004, 2010 and 2016. In each round, new questions about topical phenomena and information needs have been included, but the key questions have remained the same ensuring temporal comparability. Along with a long time series, the Residents’ Barometer offers comprehensive results by area type and population group. In general, residents are satisfied with their residential environment. The natural environment, central location and peacefulness are the most important pleasantness and comfort factors for residents. Noise and air pollution, lack of parking spaces and lack of services cause the most discomfort. In general, people are as satisfied or more satisfied with the various characteristics of the residential area than in the previous barometer in 2016. An exception is the health services of the residential area, where dissatisfaction has increased. Urbanization, densification of cities, population ageing, climate change and digitalization are visible in the long-term trends of the barometer. Urbanization and densification have improved services and mobility for other modes of transport besides the car. However, they have also brought challenges related to discomfort, such as noise, construction sites and social disturbances. Housing preferences have become more urbanized, the popularity of detached houses in cities has decreased and the popularity of downtown apartment buildings has increased. There is a desire for more semi-detached, terraced and row houses in urban areas than at present. On average, respondents would prefer slightly larger apartments in multi-storey buildings than the current ones, but smaller detached, semi-detached and row house dwellings. The last few years have been marked by the COVID-19 pandemic and Russia's war of aggression against Ukraine and the resulting energy crisis. They have affected housing in contradictory ways. The COVID-19 pandemic and widespread remote work, for example, increased the need for workspace at home, while the energy crisis has caused the need to reduce energy consumption and use space efficiently.

Boendebarometern 2022 : Enkät om stadsmässiga boendemiljöer Boendebarometern 2022 är en enkätundersökning om urbana boendemiljöers kvalitet i tätorter med minst 10 000 invånare. Undersökningen ger en helhetsbild av urbana boendemiljöernas nuläge och tidsmässiga förändringar samt om stadsbornas boendeönskemål. Undersökningen genomfördes som miljöministeriets och Finlands miljöcentrals gemensamma projekt. Boendebarometern genomfördes nu femte gången. De tidigare enkäterna har gjorts åren 1998, 2004, 2010 och 2016. Varje gång har nya frågor om aktuella trender och kunskapsbehovet inkluderats, men tidsmässiga jämförelsemöjligheterna i centrala frågor har bevarats. Tillsammans med en lång tidsserie erbjuder Boendebarometern omfattande resultat efter områdestyp och befolkningsgrupp. Invånarna är generellt sett nöjda med sin boendemiljö. De viktigaste trivselfaktorer för invånarna är naturmiljön, centrala läget och fridfullheten. Buller och luftföroreningar, brist på parkeringsplatser och brist på service förorsakar mest otrivsamhet i boendemiljön. Generellt sett är människor lika nöjda eller mer nöjda med bostadsområdets olika särdrag än i föregående barometer 2016, med undantag för sjukvården i bostadsområdet, där missnöjet har ökat. Barometerns långsiktiga tidsmässiga trender visar urbanisering, förtätning av städer, befolkningens åldrande, klimatförändringar och digitalisering. Urbanisering och förtätning har förbättrat service och mobilitetsmöjligheter annat än med bil, men har också fört med sig otrivsamhetsutmaningar, såsom buller, byggarbetsplatser och sociala störningar. Boendeönskemålen har blivit mer urbaniserade, egnahemshusens popularitet i städerna har minskat och populariteten för centrumliknande höghusboendet har ökat. Fler par- och radhus önskas än i dagsläget. I genomsnitt önskas höghuslägenheter vara något större än de nuvarande, men egnahems-, par- och radhuslägenheter önskas vara mindre än de nuvarande. De senaste åren har präglats av coronapandemin och Rysslands anfallskrig i Ukraina och den resulterande energikrisen. De har påverkat boendet delvis på motsägelsefulla sätt. Coronapandemin och distansarbete, som den har accelererat, har bland annat ökat behovet av arbetsyta i lägenheten, medan energikrisen har ökat behovet av att minska energiförbrukningen och använda utrymmet effektivt.