How is Europe responding to the plastic challenge? – An overview of strategies in selected countries

The global plastics challenge has evoked countries to take action to reduce the environmental and health impacts of plastics. Measures are being taken both internationally and nationally to curb the harmful impacts of plastics and to create a sustainable circular economy of plastics. The EU is steering its member states in the right direction through a number of regulatory instruments, the most recent being the SUP Directive (EU) 2019/904 on the reduction of the impact of certain plastic products on the environment, which is currently being implemented in member states. The measures and schedules for their implementation vary from country to country and include both voluntary and statutory measures. This report presents the strategies of selected European countries to address the plastics challenge. The Nordic countries (Finland, Sweden, Norway, Denmark and Iceland), the large countries (France, Germany and United Kingdom, England and Scotland in particular) and the Netherlands, a pioneer in the circular economy, are included. Information was compiled primarily from countries' plastics strategies and other administrative documents and websites during the fall and winter of 2020 and early 2021. In addition, a short survey was carried out for supplementary information in fall 2020, directed to IG Plastics working group of the EPA Network. The survey was repeated in February 2022 to obtain updated information. The amount of information found varied between countries. In addition, the use of available information was limited by the fact that some countries mainly produce information in their own language. The identified policy instruments can be categorized into regulatory, market-based, informative and financing measures, and voluntary agreements. In addition to these, the transition towards a sustainable circular economy of plastics is supported by research and development activities that build knowledge and bring changes to various stages of the plastics value chain. Substitutes for traditional plastics, such as bio-based and biodegradable plastics, are being developed. There is significant potential in bioplastic, but a lot of development still needs to be done and comprehensive sustainability assessments are required. Based on the collected material, a number of measures are being taken in Europe to promote the circular economy of plastics. However, differences can be observed between countries in terms of the detail of plans and speed of action. From the point of view of the waste hierarchy, several measures focus on either waste prevention or recycling. In addition to the strategies examined, it would have been useful to have more information on the implementation schedules and effects. Such follow-up data was rarely available. Steering towards the circular economy of plastics is continuous and fast-paced, which is why it is encouraged to look for updates to the information presented in this report. The Covid-19 pandemic may also have affected the implementation of the planned measures. Miten Eurooppa vastaa muovihaasteeseen? – Katsaus valittujen maiden strategioihin Globaali muovihaaste on herättänyt maat toimimaan muovien ympäristö- ja terveysvaikutusten vähentämiseksi. Toimenpiteitä tehdään sekä kansainvälisesti että kansallisesti, jotta saataisiin hillittyä muovien haitallisia vaikutuksia ja muodostettua kestävä muovien kiertotalous. EU ohjaa jäsenmaitaan muovien kestävään kiertotalouteen useilla sääntelykeinoilla, uusimpana tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskeva SUP-Direktiivi (EU) 2019/904, jota on toimeenpantu viime vuosina kansallisesti eri jäsenmaissa. Erilaisten toimenpiteiden muodostamat kokonaisuudet sekä niiden toteutusaikataulut vaihtelevat maittain ja sisältävät sekä vapaaehtoisia että lain velvoittamia toimia. Tämä raportti kokoaa ja esittelee valittujen Euroopan maiden suunnitelmia muovihaasteen ratkaisemiseksi. Mukana ovat pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti), suuret maat (Ranska, Saksa ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta etenkin Englanti ja Skotlanti) ja kiertotalouden edelläkävijämaa Alankomaat. Tietoa kerättiin näiden maiden muovistrategioista, muista hallinnollisista dokumenteista ja nettisivuilta vuoden 2020 lopussa ja 2021 alussa. Tiedonsaannin edistämiseksi syksyllä 2020 laadittiin EPA-verkoston IG-Plastics-työryhmälle aiheesta lyhyt kysely, johon pyydettiin päivityksiä helmikuussa 2022. Tietoa löytyi vaihtelevasti. Lisäksi saatavilla olevan tiedon hyödyntämistä rajoitti joidenkin maiden tapa tuottaa tietoa lähinnä omalla kielellään. Toimenpidekokonaisuuksista tunnistettiin sääntelytoimenpiteitä, markkinaperusteisia toimenpiteitä, tiedotustoimenpiteitä, rahoitustoimenpiteitä ja vapaaehtoisia sopimuksia. Näiden lisäksi muutosta kohti kestävää muovien kiertotaloutta tukevat tutkimus- ja kehitystoimenpiteet, jotka tuovat tietoa ja uudistavat muovien arvoketjun eri vaiheita. Yksi kehityskohde on perinteisen muovin korvaajat, esimerkiksi biopohjaiset ja/tai biohajoavat muovit. Biopohjaisissa muoveissa on paljon potentiaalia, mutta kehitystyö on vielä alussa ja materiaalit vaativat kattavia kestävyysarvioita. Aineiston perusteella Euroopassa on käynnissä ja suunnitteilla lukuisia toimenpiteitä muovien kiertotalouden edistämiseksi. Maiden välillä voidaan kuitenkin havaita eroja esimerkiksi suunnitelmallisuudessa ja reagointinopeudessa. Jätehierarkian näkökulmasta useat toimenpiteet keskittyvät joko jätteiden ehkäisyyn tai kierrätykseen. Tutkittujen suunnitelmien lisäksi olisi ollut hyödyllistä saada enemmän tietoa mainittujen toimenpiteiden toteutusaikatauluista ja vaikutuksista. Tällaista seurantatietoa oli harvoin saatavilla. Ohjaus kohti muovien kiertotaloutta on jatkuvaa ja nopeatempoista, minkä vuoksi raportissa esitettyjen tietojen päivityksiä suositellaan etsimään. Covid-19-pandemia on myös osaltaan voinut vaikuttaa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen.