Kasvuvoimaa luomuohralle

Ohra menestyy muita viljalajeja heikommin luomutuotannossa. Jotta luomuohrasta saataisiin elintarviketeollisuuden raaka-ainetta, tässä tutkimuksessa paneuduttiin ratkomaan ohran ravinnehuollon ongelmia. Tutkimus lähti oletuksesta, että karjattomilla luomutiloilla ohra lannoitetaan pääasiassa viherlannoitusnurmella. Muokkaustekniikalla voidaan parantaa viherlannoituksen esikasviarvoa viljalle, mutta patenttiratkaisua ei ole olemassa. Maalaji, esikasvinurmiseos ja ilmasto-olot määrittelevät kullekin paikalle sopivimman ratkaisun. Etelä- Savossa parhaat ohrasadot saatiin, kun esikasvinurmi kultivoitiin ensimmäisen niiton jälkeen, kesannoitiin kuukausi ja kylvettiin pyydyskasvi. Nurmen esihajotus tarjosi ohralle eniten typpeä kasvukauden alussa ja kukkimisaikaan, mikä näkyi sadon määrässä ja laadussa. Tekniikalla saatiin hallintaan myös juolavehnä ja valvatti. Ruukissa taas esikasvinurmen kevätkyntö toi suurimmat sadot. Kevätmuokkauksessa maan lämpöolot paranivat antaen oraille parhaimman kasvuunlähdön. Viherlannoituksen täydennykseksi annettava liete lisää teoriassa ohran pensastumista ja tähkätiheyttä. Viherlannoituksen lisäksi annetun lietteen vaikutus ei riippunut siitä, annettiinko liete ennen kylvöä vai oraille. Lannoitusvaste jäi heikoksi, koska koepaikan rehevyys peitti lietteen vaikutuksen. Viherlannoitus vastasi kokeessa 10 tonnin lietemäärää. Kylvön myöhästäminen normaaliajasta alentaa ohran satoa ja laatua. Myöhempien kylvöjen heikentynyttä satoa ei saatu korjattua lisäämällä kylvötiheyttä. Ohra on siis syytä kylvää aikaisin, koska viljelyn pääongelma ei ole typenpuute, vaan lehtilaikkutaudit, jotka tuhoavat lehtialaa ennen jyvien täyttymistä, jolloin jyvät jäävät pieniksi. Riviväliharaus nosti rehuviljojen satoa vain niukasti. 18 cm:n riviväliä käytettäessä sadot jäivät keskimäärin alhaisemmiksi kuin 12,5 cm:n rivivälillä. Maan liukoisen typen määrä oli harauksen jälkeen säännöllisesti pienempi kuin ilman harausta. Harauksen vaikutus perustunee rikkakasvien vähentymiseen ja maan pinnan parantuneeseen rakenteeseen.

As barley is less productive than the other cereals in organic farming, the research project focused on nutrition problems of organic barley, in order to enhance the production for the food industry. The research questions considered that green manure usually precedes barley in organic crop rotations. The pre-crop effect of green manure can be improved by suitable tillage methods, but there is no best practice as the soil type, climate and the type of green manure define the most suitable practices. In South-Savo, the best management of pre-crop was the clover grass sward with incorporation into soil directly after the first cut in July and a catch crop sowing after a month of fallowing. This sward pre-decomposition provided more nitrogen for barley in the following spring. Couch grass and perennial sow thistle were also controlled. In North-Ostrobothnia the spring plowing produced the highest yields on humus rich soils due to higher temperatures in the spring plown soils. Additional nitrogen in spring improves tiller number and ear density. The effect of slurry on green manured barley proved to be independent of the application time, either applied at sowing or at shooting. The good soil fertility hided part of the fertilization effect of slurry. Delayed sowing decreased tiller number, yield and quality of barley. Increased seed rate could not compensate the decrease. The main reason for the small grain sizes and yields in organic barley is not the soil nitrogen level in the period of tillering but the leaf diseases destroying the leaves too early. Row hoeing improved the cereal yields only slightly. After the row hoeing soil mineral nitrogen content was regularly lower than that of untreated soils. Crops sown by 18 cm row distance yielded less than crops by 12,5 cm. The slightly better yields seem to be consequences of better weed control and structure of the soil surface.

v

ok

Myynti MTT Tietopalvelut