Maan laadun arviointi tiloilla - kirjallisuuskatsaus

Perinteisesti pelloilta on mitattu viljavuutta eli sadontuottokykyä maaperän ravinnepitoisuuksia määrittävän viljavuustutkimuksen avulla. Viime aikoina on tullut tarpeelliseksi mitata hetkellisen sadontuottokyvyn lisäksi maan kykyä ylläpitää oleellisia toimintojaan mahdollisimman pienin ympäristöhaitoin. Tämä on luonut tarpeen tuoda viljavuusmääritysten rinnalle maan rakennetta ja biologista toimintaa kuvaavia mittareita. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään mittarisarjoja, joiden avulla tiloilla voidaan arvioida viljelymaan laatua tai ainakin joitakin sen kemiallisista, fysikaalisista tai biologisista osatekijöistä. Arviointi tarjoaa viljelijöille apua päätöksentekoon pellon kunnostus- ja viljelytoimenpiteitä valittaessa sekä opettaa maaperäasioiden merkitystä. Maan laatua mittaavia testisarjoja voidaan hyödyntää myös viljelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tilakäyttöön tarkoitettujen testimenetelmien tulisi toimia pelto-olosuhteissa, olla helppokäyttöisiä ja kartoittaa luotettavasti maan kuntoa . Kaikki maan laadun osatekijät tasapuolisesti huomioivia testisarjoja on kehitetty vielä verrattain vähän. Kemiallisia ominaisuuksia on perinteisesti testattu eniten. Näissä testeissä pelloilta otetut näytteet analysoidaan yleensä kaupallisessa laboratoriossa. Niitä täydentävät monissa maissa maan rakenteen testit. Biologisia mittareita on edelleen hyödynnetty suhteellisen vähän, koska ne tunnetaan huonosti ja mittausmenetelmät ovat usein työläitä. Joissakin testisarjoissa arvioinnin apuna käytetään epäsuoria mittareita, kuten viljelykasvin kasvuhavaintoja. Yksinkertaisimmillaan tilatestit ovat arviointikortteja, joiden mittarit ovat yleisluontoisia eivätkä edellytä mittauksia. Hieman työläämpää on maakuopasta aistinvaraisesti tehtävä havainnointi ja vaativinta ovat mittavälineiden avulla tehtävät mittaukset. Aistinvaraiset menetelmät rajaavat helposti maan laadun seurannan tilan sisäiseksi, sillä tulokset riippuvat testaajasta. Arvioinnin luotettavuuteen vaikuttavat valittujen mittareiden lisäksi mittauksen ajankohta sekä havaintopisteiden määrä ja sijoittelu. Tuloksia voidaan tulkita sekä testikohtaisesti että yhteenvetona. Oleellista on, että tulos saadaan viljelijälle käyttökelpoiseen muotoon.

In recent years, a need has arisen to expand the traditional concept of arable soil fertility to include soil quality. The difference is that whereas fertility includes factors promoting plant growth, soil quality includes the ability of soil to maintain its own functions and environmental quality. Additional indicators that measure not only the nutrient status of soil but also its structural and biological condition are therefore required. This literature review summarizes and evaluates test kits developed around the world for on-farm assessment of soil quality components chemical, physical and biological. The kits have two main purposes: to aid farmers in their decisions regarding maintenance and cultivation practices, and to serve as educational tools increasing awareness of soil quality. They can also be used to evaluate the environmental impact of cropping systems. The challenge of on-farm test kits is to create a set of useful, easy-to-use and reliable indicators for use in field conditions. There are still relatively few test kits that take all aspects of soil quality into account. The testing of chemical soil properties is commonly arranged by sending soil samples to commercial soil testing laboratories. To supplement this procedure, many countries have introduced test kits for detecting soil structural properties. Biological indicators are not yet widely used partly due to a lack of knowledge about them and partly due to the difficulty of the measuring methods. Some test kits also use indirect indicators such as crop growth observations. The simplest approach is to assess soil quality with scorecards that contain general indicators requiring no direct measurements. Slightly more demanding is the visual assessment of soil characteristics from a soil pit. Most demanding is the performance of instrumental measurements. Indicators based on sensory evaluation restrict the monitoring of soil quality to farm-level because the results often have a subjective bias. The reliability of the evaluation depends on the indicators used but also on appropriate timing and the number and placing of parallel samples. The results of the evaluation are interpreted either individually by each test or by calculating indices. In either case, the main purpose is to present the results of the assessment in a form that is useful on the farm.

v

ok

Myynti MTT tietopalvelut. Yksikön huom.: mkf, mpy

mpy