Seleenityöryhmän raportti;Seurantatulokset vuosilta 1997 1999 | Report of the Selenium Monitoring Programme 1997 1999

Vuonna 1984 Suomessa aloitettiin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä seleenin lisääminen moniravinteisiin epäorgaanisiin lannoitteisiin. Toimenpiteen tavoitteena oli väestön ja kotieläinten seleeninsaannin turvaaminen. Samassa yhteydessä asetettiin seleenityöryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida seleenilannoituksen vaikutuksia ja tarvittaessa tehdä ehdotuksia lannoituskäytännön muuttamiseksi. Seleenityöryhmä toimi aluksi Helsingin yliopiston vetämänä. Vuonna 1998 maa- ja metsätalousministeriö antoi seleeniseurannan Maatalouden tutkimuskeskuksen tehtäväksi, joka koordinoi hanketta eri tutkimuslaitosten välillä. Seleenilannoituksen tasoa on muutettu kaksi kertaa vuoden 1984 jälkeen. Vuonna 1990 lannoitteiden seleenipitoisuutta pienennettiin 6 mg/kg kaikkiin moniravinteisiin lannoitteisiin ja vuonna 1998 seleenimäärä nostettiin 10 mg/kg. Viljelymaiden, pintavesien ja järvisedimenttien seleenipitoisuuksissa ei havaittu seleenilannoituksesta johtuvia muutoksia. Seleenipitoisuudet vuonna 1997 1999 olivat samaa tasoa kuin 1990-luvun alkupuolella. Nurmirehujen seleenipitoisuuksien vaihtelu on suurta erityisesti kevätsadossa. Pitoisuudet ovat pienentyneet jonkin verran 1990-luvulla ja yksittäisiä suuria pitoisuuksia ei havaittu. Rehuviljojen seleenipitoisuudet ovat pienentyneet 1990-luvun alkupuolelta noin puoleen. Pitoisuudet ovat nyt keskimäärin 0,04 0,05 mg/kg ka. Teollisissa rehuseoksissa havaittiin jonkin verran sallittujen pitoisuuksien ylityksiä. Tämä kuvastaa, miten vaikeaa rehuseosten valmistajien on arvioida raaka-aineiden seleenipitosuutta. Suomalaisten seleenin saanti on laskenut koko 1990-luvun ajan ja oli vuonna 1999 0,065 mg/vrk. Saanti on kuitenkin edelleen ravitsemuksellisesti riittävällä tasolla ja takaa hyvän saantitason erityyppisissä ruokavalioissa. Ihmisen veren ja seerumin seleenipitoisuudet olivat touko-kesäkuussa 1999 1,9 mmol/l ja 1,1 mmol/l. Pitoisuudet ovat laskeneet vuonna 1990 tehdyn lannoitteiden seleenipitoisuuden pienentämisen jälkeen ja ovat vakiintuneet nykyiselle tasolle. Pitoisuuksissa ei näy vielä vuonna 1998 tehtyä lannoitteiden seleenimäärän lisäystä.

In Finland, 1984, by resolution of the Ministry of Agriculture and Forestry, the addition of selenium to multiple nutrient inorganic fertilizers was initiated. The goal of the procedure was the safeguarding of selenium acquisition for the general populace and for domestic animals. In the same connection, a selenium work group was set up, whose task was to assess the effects of selenium fertilization and, as required, make proposals for the modification of fertilization practices. The selenium work group initially functioned under the direction of the University of Helsinki. In 1998, the Ministry of Agriculture and Forestry assigned a selenium follow-up as the task of the Agricultural Research Centre, which co-ordinated the project amongst the various research facilities. The level of selenium fertilization has been altered twice since 1984. In 1990, the selenium content of fertilizers was reduced to 6 mg/kg in all multiple nutrient fertilizers, and in 1998 the amount of selenium was raised to 10 mg/kg. Changes arising from selenium fertilization have not been noted respective to selenium concentrations in areas under cultivation, surface waters and lake sediments. Selenium concentrations during the years 1998 1999 were on the same level as during the outset of the 1990s. Fluctuation in the selenium concentrations of grass feeds is considerable during the spring harvest in particular. Concentrations have dwindled somewhat during the 1990s, and large individual concentrations have not been observed. The selenium concentrations of feed grains have decreased during the outset of the 1990s to approximately half. The concentrations are now, on average, 0.04 0.05 mg/kg ka. In industrial mixed feeds, excesses were noted to some extent in permitted concentrations. This characterizes how difficult it is for mixed feed producers to assess the selenium concentrations of raw materials. The supply of selenium on the part of Finns has declined during the entire 1990s and was, in 1999, 0.065 mg/day. This supply is nevertheless still on a nutritionally adequate level and ensures a favourable acquisition level with respect to various types of diets. The selenium concentrations in human blood and serum in 1999 were 1.9 umol/l and 1.1 umol/l, respectively. These concentrations have decreased subsequent to the reduction of fertilizer selenium concentrations as conducted in 1990, and have stabilized at the present level. The increase in the amount of selenium as undertaken in 1998 does not yet reflected in the concentrations.

v

ok

Myynti MTT tietopalveluyksikkö