Suojavyöhykkeiden hoitomenetelmät ja työnmenekki

Suojavyöhykkeiden kasvusto voidaan korjata samoilla menetelmillä, joita käytetään nurmirehun korjuussa. Tavallisimmin kysymykseen tulevat paalaus pyöröpaalaimella ja korjuu niittosilppurilla. Suojavyöhykkeiden hoitoon kuluvaa aikaa ei voida kuitenkaan laskea suoraan nurmirehun korjuun työnmenekkitiedoista. Ero tavanomaisen rehunkorjuun työnmenekkiin on suurin niittosilppurilla tehtävässä suojavyöhykkeen korjuussa. Kuormaukseen kuluu suojavyöhykkeellä noin kaksi kertaa enemmän työaikaa hehtaaria kohti kuin peltotyössä. Pyöröpaalauksen työnmenekki on niittosilppurilla tehtävää korjuuta pienempi, ja pitkillä suojavyöhykkeillä voidaan päästä jopa peltotyötä pienempään työnmenekkiin. Suojavyöhykkeen aitaamisen työnmenekki erillisenä lohkona on pitkänomaisen muodon vuoksi huomattavasti suurempi kuin pinta-alaltaan samankokoisen standardinmuotoisen peruslohkon. Kevytpylväitä käyttämällä aitaaminen on puupylväillä rakentamista nopeampaa. Työaikalaskelmat on laadittu tasalevyiselle kaistalle, mutta käytännössä suojavyöhykkeen leveys saattaa vaihdella paljonkin maastonmuotojen mukaan. Koneellisessa korjuussa työhön kuluva aika voi siten olla olosuhteista johtuen suurempi kuin esitetyissä laskelmissa. Käännösten suuri määrä hankaloittaa erityisesti niittosilppuriyhdistelmän käyttöä. Toisaalta suojavyöhykkeen avulla voi olla mahdollista vähentää peltoviljelyn työnmenekkiä, jos samalla pystytään parantamaan viljeltävän peltokuvion muotoa työteknisesti edullisemmaksi. Suojavyöhykkeiden hoito sopii hyvin teetettäväksi urakoitsijalla. Jos suojavyöhykkeitä on alueella useilla viljelijöillä, niiden hoidosta urakoitsijan kanssa kannattaisi sopia yhteisesti, jotta työ voitaisiin tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti.

Management of agricultural buffer zones is more time consuming compared to fieldwork. Although the same machines can be used, working on narrow, curving slopes is slower than driving straight lines. The time spent on two management practises, mowing and baling, and harvesting with a field chopper, was studied and compared to the field working time. Harvesting buffer zones with a field chopper takes twice as much time per hectare compared to field harvesting. The driving speed is slower, turning times are greater, and the actual working width is less, because on a curving and possibly craggy surface it is difficult to maintain an even working width. Similarly, mowing is also somewhat slower in buffer zones. As for baling, there is little difference between the two times. The working width is smaller because of the mowing width, but the harvested mass and, thus, the number of bales is smaller in buffer zones compared to silage making. Wrapping and dropping the bales takes less time. The greater yield in fieldwork also slows down the driving speed, and, therefore, there is little difference in driving speed compared to buffer zones. The time used for preparation and transitions between the fields is very important in small tasks. The time taken to mow and bale four buffer zone strips was calculated as an example, and preparations and transitions comprised 37% of the total working time. To arrange the management of buffer zones efficiently and cost effectively, co-operation between local farmers would be advantageous, either working on one's own or hiring a contractor.

v

ok

Myynti MTT Tietopalvelut 31600 Jokioinen

Management methods for buffer zones and work requirement